Onko teillä kysyttävää?

Viimeisimmät postaukset on nyt tulleet aika tiuhaan tahtiin, mutta parempi kai tehdä ja julkaista niitä silloin kun on aikaa ja nyt sitä on löytynyt blogillekkin :). Niinkuin otsikosta jo joku saattoi arvatakkin, ajattelin piiitkästä aikaa toteuttaa kysymyspostauksen, tai nykyään nämä taitaa mennä nimellä Q&A. Oli miten oli, tämän postauksen ideana mulla ei ollut muuta kuin tiedottaa aikeistani ja tämän postauksen kommenttiboksiin + instagramiin lisäämääni kuvaan saa laittaa kysymyksiä. Vastaukset tulee ehkä videona! 

Tämän postauksen kuvituksena on muutamia tämän vuoden tammikuussa otettuja kuvia jäältä, joita en silloin blogissa jostain syystä julkaissut. Toivottavasti päästään tänäkin vuonna jäälle treenaamaan, superkivaa, kun tasaista riittää ja tilaa on! Myös näistä kuvista välittyy selvästi, että hauskaa on ainakin ollut :D.

Ja sitten niitä kysymyksiä! Mielellään tietysti hevosiin liittyen, mutta muustakin saa kysyä. Onko sinua siis jäänyt askarruttamaan joku asia, tai haluat tietää jotain, mihin et ole blogista löytänyt vastausta?

Pakkasta ja peltoilua

Kävin tänään jopa valoisan aikaan tallilla, niin sain muutamat kuvatkin pitkästä aikaa! Hilma on ollut tosi villi, kun se on liikkunut nyt vähemmän huonojen pohjien vuoksi. Tosin näistä kuvista ei mitään vauhdikkaita ja villejä tullut, sillä ne on otettu vasta loppuverryttely hölkästä, johon mennessä Hilma oli jo rentoutunut ihan kivasti. Kesällä Hilma oli vielä 10-vuotias, mutta nyt ensimäisten pakkasviikkojen aikana, mulla on ollut allani kyllä se sama 5v hevonen, jonka selkään aikoinaan ensimmäistä kertaa kiipesin..

Viimeaikoina Hilma on siis pukitellut, yrittänyt ryöstää pellon kauvimmaisesta päästä tallin suuntaan, nakellut niskojaan ja potkinut maata kuin lapsi karkkihyllyllä, kun ei saa heti haluamaansa. Niin ja tietenkin, liikkunut eteenpäin tuhannen auringon voimalla. Eipähän tarvitse enää kaivella isompaa vaihetta päälle kannuksen kanssa, niinkuin lämpimillä keleillä vielä välillä vähän joutui. Odotan jo melkein melkein kauhulla millainen villihevonen mulla on allani, kun seuraavan kerran päästään sen kanssa hyppäämään :D...

Ja ai kauhea, miten mun istunta pääsee heti rupsahtamaan, kun päälle pakataan enemmän vaatetta? Ihan kuin kukaan ei sen vaate kerraston läpi huomaisi, että mun kädet on ihan väärissä asennoissa, kantapää ylhäällä ja hartiat edessä? Tai ihan kuin vaatteet jotenkin estäisivät mua ratsastamasta oikeassa asennossa, siististi ja ryhdikkäästi.. huoh, pitää koittaa vähän ruoskia itseään peltoillessa ja maastoillessakin, vaikka peilejä tai kuvaajia ei olisikaan lähettyvillä.

Kavion väliaika tilanne näyttää tältä. On se jo vähän kasvanut tuolta ylhäältä, kun vertaa ensimmäisiin kuviin kengityksen jälkeen, niin kavio oli paljon pystympi. Ehkä me kohta saadaan siis jo tuota tyhmää aukkoa pienenemään hieman vuolun ja kengityksen yhteydessä! Ehkä me myös sitten uskalletaan jättää se pikkuhiljaa paketoimattakin ulos, sillä eihän tuo ali osa ole kuitenkaan kavionpohjaa arempi. Onneksi nuo pakkaset nyt kuitenkin tuli, niin ei tarvitse enää pelätä juurikaan, että kavio tulehtusi mistään pöpöstä! Ihanaa muutenkin, että se inhottava sateinen, kylmä, märkä ja pimeä syksy osuus taisi jäädä oikeasti viikossa taakse :). Nyt sitä lunta vaan hangiksi asti kiitos!

Mami saanko sitä porkkanaa, kun olin kiltisti?

<3

Estetunti Kaapolla, kontrollia pikkuesteillä

vanha kuva alkuvuoden jumppasarja tunnilta Kaapon kanssa

Heips! Sain nyt vihdoin itseäni niskasta kiinni ja väsäsin viimeviikkoiselta tunnilta videokoosteen. Kävin siis tosiaan taitotalleilla Satun hyppytunnilla. Tälläkin viikolla oli tarkoitus mennä Bennyyn, mutta voikin olla, että se jää tällä kertaa välistä. Sain siis jälleen Kaapon ratsukseni ja tunti menikin paljon paremmin kuin Hannan valmennus edellisellä viikolla sen kanssa!

Ei hypätty siis missään vaiheessa mitää isoja, lähinnä tehtiin vähän haastavampia tehtäviä pienillä esteillä, mikä olikin tosi kiva! Tehtävät oli sen verran haasteellisia, että ihan nappiin meillä ei tainnut mikään suoritus kerralla mennä, mutta saatiin kaikki kuitenkin sujumaan. Videolta näkyykin aika hyvin kaikki hypyt, ihan alkuverkkaa äiti ei ollut kuvannut ollenkaan. En oikeastaan muista enää tarkemmin fiiliksiä, mutta Kaapo tuntui paljon paremmalta kuin se on aijemmin tuntunut! Se jäi tosin ehkä aavistuksen hitaaksi, mutta tehtävätkin osaltaan vaativat sitä.. ennemmin vähän liian hiljaa, kuin liian kovaa tässä tapauksessa. 

Mulla oli jotenkin tosi kivaa, ei mitään stressiä onnistumisesta tai epäonnistumisesta, niinkuin oman hevosen kanssa valvovan silmän alla toisinaan enemmän tai vähemmän saattaa olla. Kivaahan se on toki omankin hevosen kanssa, mutta nyt oli jotenkin eri tavalla kivaa, hirmu rentouttavaa päästä vähän hyppäämään. Ehkä se on siinä, että Kaapon kanssa mun ei tarvitse repiä stressiä mistään tavoitteista, eikä estekorkeuksillakaan ei ole mitään merkitystä, voi vaan olla ja elää siinä hetkessä niinsanotusti ilman huolta huomisesta :D. 

No mutta, sitten siihen videoon! Jätin siihen äänet sellaisenaan, koska siitä kuului tosi hyvin valmentajan kommentit ja ohjeet. Ensi kerralla voisin koittaa virittää edelliskertaa paremmat äänentallennus järjestelmät ja tehdä seuraavasta videosta taas sitten ääniraidallisen (mun kommenteilla)! :)

Uusi ulkoasu!

Väsäsin tässä sunnuntai illan päätteeksi uuden ulkoasun blogille. Aikalailla samoilla linjoilla edellisen ulkoasun kanssa, vaikka banneri, malli ja väriteema vähän vaihtuivatkin. Ensin ajattelin laittaa jonkun oikein lumisen ja talvisen kuvan tai taustan tuohon bannerin taustalle, mutta jotenkin sininen ja valkea tuntui hirvittävän kylmiltä. Päädyinkin taas vaaleanruskeaan/beigeen, joka mielyttää ainakin omaa silmääni! Lopputulos on siis paljon lämpimämpi, vaikka siitä ei nyt sinänsä niin talvinen vaikutelma lopulta tulekaan. Kirsikkana kakun päälle juuri sopivan värinen kursorikin sattui tulemaan vastaan.

 Löysin Hilmasta tuon ihanan vanhan kuvan joidenkin irtojuoksutus kuvien seasta, ja sain siitä inspiraationi erittäin yksinkertaiseen banneriin. Mitäpä tuohon lisäämään, kuin tekstit. Kaiken kruunaa vielä nuo kirkkaan punaiset "joulupäitset" (jotka hilma hajotti viime kesänä, rip). 

Tuttuun tapaan, uutta ulkoasua saa kommentoida ja palautetta siitä erittäin mielellään kuulisinkin!

Katsasus kavioon

Ehkä maailman kiltein hoidettava!

Heips! Viimeksi sanoin päivitteleväni kavion tilannetta varmasti vielä myöhemminkin, ja juuri nyt mulla ei ole oikein muutakaan kerrottavaa (eikä juuri muusta ole vieläkään uutta kuvamateriaalia). Ollaan siis pidetty kavion suojana jonkinnäköistä pakettia koko ajan, koska näillä ihanilla syksysillä keleillä on melko suuri riski saada turhia bakteereja kavioon mutalällissä seistessä. Tosin onneksi tarhat ovat vielä ainakin toistaiseksi olleet melko kuivat. Toivottavasti onni suosii edelleen ja seuraavana tulee suoraan pakkaskelit, eikä mistään sieni infektioista ole enää vaaraa. Mikäs sen mukavampaa ajanvietettä muutenkaan, kun pienet askarteluhetket tallilla?

Ja mikäs sen mukavampi päivän pirisys kuin tallinomistajan lähettämät kuvat rikkoutuneista paketeista.. Ei siinä, ihanaa kun on sellainen tallin omistaja, joka on kiinnostunut hevosen terveydestä, vaikka Hilmalla nyt ei sinänsä mikään iso vaiva olekkaan!

Niinkuin jo ensimmäiseen kuvatekstiin mainitsinkin, Hilma on onneksi ollut ehkä maailman kiltein hoidettava, kun näitä paketteja on suunnilleen nyt melkein joka päivä joutunut väsäämään. Se on seisonut kiltisti ja maltillisesti paikallaan jalka maassa ja ilmassa, miten nyt tilanne onkin vaatinut. Laitettiin kavioon siis muutamana ekana kertana betadine haude, että kolo puhdistuisi kunnolla ja sitten siinä on ollut ihan kuiva hauteita, koska koko aikaa se ei saisi märkäkään olla. Saatiin myös tosiaan viime viikolla siihen eläinlääkäriltä vahvempi puhdistusaine ja ohjeet puhdistuksen suorittamiseen, mikä ollaan tehty sitten paketin vaihdon yhteydessä. 

En ollut sattunut ottamaan mistään ehjästä hauteesta mitään hyvää kuvaa, joten ihastelkaamme näitä edellisiä rikki kuluneita yksilöitä sitä odotellessa, että saan ehkä ensi kerralla kuvan myös kätevästä kaviotöppösestä, jonka äiti löysi hööksiltä. Sen sai vedettyä tuon hauteen päälle, eikä kulu yhtä nopeaan rikki, kuin jesari. Tällä systeemillä jalka pysyy toivottavasti ehjässä paketissa edes muutaman päivän pitempään.

Liikuttanut mä olen Hilmaa nyt suhteellisen normaalisti, mutta keliolosuhteista johtuen ei oltaisi paljoo päästy tässä tekemään ehjälläkään kaviolla. Viime viikolla täällä oli muutaman päivän lunta, jota kertyi tietysti järkyttävästi kavioiden pohjiin ja me ei kaivata nyt nyrjähtäneitä jalkoja tähän lisäksi, joten heppa sai liikkua ihan tarhassa minkä liikkui. Lumet suli ja tilalle tuli vesisadetta ja märkä kenttä ja märkä pelto, tiet on tietysti kivan pehmenneitä sateesta, mutta lähdeppä maastoon pilkkopimeällä, kun ei ole tällä hetkellä edes ehjää otsalamppua :/.  Viikonloppuna päästiin onneksi maastoilemaan kunnolla valoisan aikaan, mikä olikin ihana piristys sekä kuskin, että hevosen koriven välille!

toisessa hetkessä niin kaunis..

ja seuraavassa hetkessä lähinnä töhö

Katselin myös koti sohvalta hihsiä, ja ai että, miten teki heti mieli estekisoihin tai edes hyppäämään! Ajattelinkin sitten lähteä viimeviikolla tästä innostuneena edes katsomaan hihsin juuri pääluokissa hypänneen Hannan valmennuksia, johon en luonnollisestikkaan tälläkertaa omalla hepalla päässyt. Satu kuitenkin sattui sitten ehdottamaan, että tulisin huomenna Kaapolla, kun yhteen ryhmään oli vielä tilaa ja minähän menin! Oli tosi hassu fiilis, pitkästä aikaa jonkun muun selässä. Kaapon kanssa olen hypännyt siis ehkä 3 tai 4 kertaa aijemmin, joten se ei enää kuitenkaan ihan vieras hevonen ole, vaikka toisaalta aikaahan viime kerrasta onkin jo. Valmennuksessa ei valitettavasti tälläkertaa ollut kameraa mukana, joten kuvamateriaalia ei nyt siitä ole, mutta hypyt sujui ihan kivasti! Varasinkin myös huomiselle hyppytunnin, ettei liikaa hyppytaukoa pääse kertymään kuitenkaan itselle tässä välissä, ehkä siitä sitten postausta erikseen :)!

Linkkaa blogisi parhaat!

Heips, siitä onkin jo aikaa, kun tän postauksen päätin tehdä. Olin jo aijemmin selaillut kaikki blogit läpi, mutta vasta nyt päätin ruveta oikeasti kirjoittamaan ajatukset niistä ylös. Osallistujia tulikin lopulta ihan mukavasti, mikä oli tosi kiva :)! Osaa blogeista aloinkin seuraamaan, eli uutta luettavaa siis löytyi, mikä tavoitteena olikin tän toteutuksessa. Mutta sen pidemmittä puheitta jatketaan siihen, mitä blogeja valitsin!

MK riding

MK riding oli siis ensimmäinen valintani, ensimmäinen selvästi "silmään pistänyt" blogi muiden joukosta. Ulkoasu on kivan rauhallinen, siisti ja sieltä löytää helposti etsimänsä. Pidin myös blogin päätähdistä, eli blogissa esiintyvistä hevosista. Yleisvaikutelma muutenkin hyvä, ja selkeää tekstiä, jota helppo ja kiva lukea. Plussana vielä joistain postauksista bongasin analyyttisempää teksitä omaan makuuni. Tätä blogia ryhdyinkin lukemaan, vaikka enemmän oman lajin, tässä tapauksessa tarkennettuna esteratsastukseen painottuvat blogit kiinnostavatkin itseäni enemmän!

Sydämen lyönti

Tämän blogin valitsin ehdottomosti seuraavaksi mainittavan arvoiseksi! Hassua, että nämä blogit, joissa ei esteratsuja seikkailekaan, onnistuivat tälläkertaa herättämään enemmän mielenkiintoa. Tämä blogi nimittäin ei edes ratsuihin painottunut, vaan ravureihin.  Kaunis yksinkertainen ulkoasu oli tietysti iso plussa, mutta tykästyin myös sisältöön. Tykkäsin nimittäin kirjoitustyylistä ja sen lisäksi tekstit ovat pullollaan laadukkaita ja hienoja kuvia! 

Satulassa ja sen alla

Kolmas, minkä halusin tähän ottaa onkin poniblogi! Aikalailla samoilla periaatteilla kuin edellisetkin. Pidän ulkoasusta, tässäkin blogissa se on siisti ja selkeä. Erityisen suloinen poni, josta ei varmaan edes voisi olla liikaa kuvia esillä! Myöskään itse teksteissä ei juuri moittimisen aihetta, ei ainakaan mitään silmäänpistiä/häiritseviä kirjoitusvirheitä tms, vaan helppolukuista tekstiä ja kivoja postauksia. Tämäkin meni siis omalle lukulistalle!

Pientä säätöä

Viimeiseksi haluan linkatuista blogeista nostaa vielä hieman lukijamäärältään edellisiä pienemmän blogin. Tässä blogissa erityisesti pidin ihanan suurista sekä hyvälaatuisista kuvista, joita postauksista löytyi sopivan paljon. Tekstissäkään ei moitittavaa ja ulkoasukin ihan silmää miellyttävä. Postaustahdista tosin hieman miinusta, sillä viimeisimpinä kuukausina postauksia tullut melko harvaan. 

Jos jotain kiinnostaa vielä tsekata minkälaisesta joukosta nämä valikoituivat, linkki kommentteihin tässä! Ehkä joku muukin löytää jotain lisättävää omalle lukulistalleen :)!

Hyviä ja huonoja kuulumisia

Moi! mä en ole taas hetkeen päivitellyt ihan vaan kuulumisia, joten nyt tulee :). En ole myöskään hetkeen saanut uusia kuvia, mutta olisi kyllä ollut kirjoittamisen arvoisia kotitreenejäkin. Viime viikolla päätin ratsastaa hevosen ihan oikeasti läpi, ensin työskentelin sen sileällä oikeasti loppuun asti avuille, pyöreäksi ja rennoksi. Seuraavana päivänä jatkettiin samalla teemalla pikkuesteiden merkeissä. Voin sanoa, että Hilma oli alkuun ihan hirveän tuntuinen hypyissä. Se meni täysin tunnottomaksi esteen edessä ja hyppäsi selättömänä huonoja hyppyjä. Sain sen kuitenkin pikkuhiljaa olemaan avuilla ja mun kanssa esteen edessä, sen päällä ja vielä sen jälkeenkin ja hypytkin muuttui sitä mukaan pyöreämmiksi ja paremmiksi. Siitä seuraavana päivänä oli vuorossa vielä maastoilu, jossa molemmat joutuikikin kunnolla vielä hommiin. 

Maastoilu olikin oikein hyvä mittari sille, miten hyvin olin edellisinä päivinä hommani vienyt loppuun. Reissu sujui siis enimmäkseen oikein kivasti. Hilma on maastossa paljon vaikeampi ratsastettava, kuin kentällä ja myös sen ongelmat tulevat esiin kaksinkertaisina. Se jännittyy helposti, säpsyilee turhia, pelleilee ja kehittää itselleen paniikin aiheita. Se painelee myös mielellään niin kovaa kuin pääsee ravissa ja laukassa ja jos ei pääse kapinoi sitä vastaan mm. riuhtaisemalla ratsastajalta ohjaa ja tasapainoa. Myös sen vinous tulee varmaan viiden kertaisena esiin maastoillessa, nimittäin laukatessa. Kun se saa mennä juuri niin kovaa ja pitkänä, tai edes melkein niin kovaa kuin se haluaa sen liikkeet on hyvinkin suorat, mutta kun sitä koittaa koota edestä tai lyhentää askelta, vetää se toisen kyljen kippuraan ja laukkaa aivan banaanina. Se menisi myös mielellään vain vasenta laukkaa, koska se on sille helpompi suunta. 

Kuulostaa kivalle, eikö? No mutta meillä meni kuitenkin ihan hyvin, niinkuin jo sanoin. Heti kun pidin oman pyllyn penkissä kiinni, sain halittua vauhtia juuri niin paljon kuin halusin, vinoutta se ei teitenkään poistanut, mutta sain sen aika hyvin suoristmaan ja kuuntelemaankin, ainakin pätkiä. Se oli kuitenkin oikein positiivista, että se ei nyhtänyt ohjaa multa tavalliseen malliin ja vauhti ja laukka pysyi siis kokoajan mun mielen mukaisena. Jos Hilma vaihtoi laukan, niin sain sen myös vaihdettua takaisin ilman, että jäätiin vänkäämään vinossa laukkapohkeenväistöjä ja muita kivoja liikkeitä. 

Loppuviikon se olikin vielä astetta parempi ja nöyrempi ratsastaessa, ja toisena hyppypäivänä parempi kuin hetkeen muistan sen olleen! Se oli super kevyt kädelle, mutta lyheni hyvin tarvittaessa, imi itse esteille ja ponnisti siitä mistä halusin, eli lähti tarvittaessa myös kauvempaa. Hypyt oli hyviä ja hevonen taipui kaarteisiin tosi hyvin sisäpohkeen ympäri eikä kaatunut ollenkaan lapa edellä kaarteisiin ja nyt harmittaakin vähän, että ei varmaan päästä seuraavaan Hannan valmennukseen, nimittäin tässä kohtaa päästäänkin niihin huonoihin kuulumisiin.

Meidän hevosen kavio nimittäin näyttää tältä. Viime kengityksessä huomattiin siis pieni onkalo kengän alla, joka ei kuitenkaan ollut paise, pientä irtoseinämäisyyttä. Jokin roska hiertänyt tiensä kavion sisään, saatiin ohje huuhdella sieltä hiekka pois päivittäin, mitä tehtiinkin, mutta se ei ollut riittävää. Kengän alta ei päässyt puhdistamaan eikä veden paine enää riittänyt tuomaan sieltä kaikkea roskaa pois, niin onkalo oli sitten päässyt vain kasvamaan näihin mittoihin. Kengittäjä avasi kavion, ettei reikä pääse enää suurenemaan ja tänään se hiottiin lopppuun ja laitettiin siihen myös kenkä. 

Äiti näytti kuvia jalasta myös eläinlääkärille, jolta saatiin hoito-ohje jalkaan kengittäjän arvion lisäksi. Hilma ulkoilee nyt siis suoja kaviossaan, ja paketti on tietysti vaihdettava ja kavio puhdistettava, ettei kavioon tule mitään sientä tms. Sitä saa kuitenkin liikuttaa ihan normaalisti sileällä, hyppäämistä pitää vähän katsella. Kengän laiton jälkeen paine kuitenkin jakautuu ihan hyvin jalalle, eikä hilma ole sitä arkonut tai ontunutkaan, vaikka se aika rajulta näyttääkin. Meidän tekemästä paketista ei nyt valitettavasti ole kuvaa, mutta tilannepäivitystä tulette kuitenkin varmasti saamaan.

Jälkimmäisissä kuvissa tuo ruskea väri tulee siis puhdistusaineesta, jos joku ihmettelee miksi se näyttää tuolta. 

vielä tähän loppuun kuva Hilman aamuisista fiiliksistä :D