torstai 18. tammikuuta 2018

Kilpailusuunnitelma, check!

Makselin toissapäivän illalla (yöllä) seuramaksuja ja kilpailulisenssiä tälle vuodelle ja päädyin samalla katselemaan kilpailukalenteria. Siinä sitten päädyin tekemään pientä alustavaa suunnitelmaa tämän vuoden kisoista, joka on löydettävissä blogin välilehdetä "kilpailukalenteri". Ai että mitä motivaatiota tuon kalenterin pelkkä alustava suunnitelminen antoikin! 

Tiistaina meidän rauhallinen maastolenkki ei Hilman kanssa mennyt ihan putkeen, meinasin tippua muutamaan otteeseen ja jouduttiin keskustelemaan sen kanssa yksinkertaisesta asiasta varmaan 15 minuuttia. Keskustelun lopputulos oli se, että Hilma yritti tosissaan paeta paikalta ja miltei onnistuikin, koska minulta irtosi jalustin matkalla ja jäi pyörimään vilttien alle niin, etten saanut sitä enää jalkaani ja hevonen käytti tilanetta röyhkeällä tavalla hyödykseen. Kun sain sen viimein hidastettua käyntiin hyppäsin turhaantuneena ja vihaisena kyydistä pois ja lähdin taluttamaan sitä takaisin sinne, mistä se ei alunperin suostunut menemään.


Sitten kun menin edeltä, hevonen ei tietenkään kyseenalaistanut millään lailla mennäänkö keskustelua aiheuttaneesta kohdasta ohi vai ei. Hyppäsin takaisin kyytiin ja matka jatkui. Myös tämä episodi pisti miettimään ja näin jälkeenpäin pohdittuna antoi myös ison potkun pyllylle, kuitenkin positiivisessa mielessä. En halua, että vastaavia tilanteita pääsee tapahtumaan ja sen eteen vaaditaan tietysti töitä. Rutiinia, toistoja, sitä kautta entistä parempaa yhteistyötä ja luottamusta. 

Pitemmän aikaa, musta on tuntunut hieman turhauttavalta treentata, kun toistaiseksi ei voi tietää, mitä tulevaisuus pitää sisällään. On hankala tehdä pitemmän tähtäimen suunnitelmia, kun ei tiedä, onko ne millään muotoa edes toteutettavissa. Kuitenkin, edes alkukauden ja mahdollisesti kesän kisojen suunnittelu avasi mahdollisuuksia asettaa ainakin välitavoitteita tälle kaudelle. Myös näille välitavotteille tuli mahdollisia päivämääriä ja niin edelleen. Tämä puolestaan helpottaa treenien suunnittelua pienempiä tavotteita kohti ja selkeyttää huomattavasti sitä, miten elämä tästä lähtee etenemään.

Ja eikös se niin mene, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Nyt vaan yritettään parhaamme mukaan tehdä asiat niin, että tavoitteisiin ja tuloksiin päästään! Päätetään tämä postaus Mikko Harjun biisin sanoihin "Täytyy antaa kaikensa, jos haluu kylpee onnessa. Taivas ei oo rajana"

Tällä kertaa postauksen kuvituksena muutamia videolta napattuja kuvia kesän treeneistä :)!

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Mietteitä menneestä ja tulevasta


Heips! Siitä onkin taas jo aikaa, kun olen viimeksi bloggaillut, mutta säännöllisen epäsäännölliseenhän tänne on ennenkin postauksia tupsahdellut. Uusi vuosi toi kuitenkin mukanaan uusia mahdollisuuksia ja uuden tietokoneen, joten ainakin mulla olisi paremmat mahdollisuudet tuottaa sisältöä tänne. Viimeksi nimittäin esimerkiksi tehdessäni ääniraidallista videota, jouduin käyttämään ohjelmia kahdella eri läppärillä, joilla molemmilla on omat puutteensa, että sain sen kasaan. 


Musta myös tuntuu, että viimeaikoina blogimaailma on taas menettänyt suosiotaan jonkin verran, joten päivittely on jäänyt ehkä siitäkin syystä lähinnä instagramin puolelle, jossa pyörii tällähetkellä todella aktiivinen hevoskäyttäjien yhteisö. Toisaalta välillä olisi kuitenkin taas ihan kiva kirjoitella pidemmästikin kuulumisia, joten siinä mielessä ehkä olisi ihan hyvä hetki herätellä blogia jälleen enemmän eloon.

Marras- ja joulukuun aikana postauksia ei kuulunut, mutta meillä meni ihan kivasti Hilman kanssa. Kisoja meillä ei polleparkin jälkeen enää kuluneelle kaudelle tullut sitten kuitenkaan. Muutamissa estetreeneissä kuitenkin käytiin ja muuten ollaan treenailtu itsenäisesti kotona. Pientä päänvaivaa Hilma on kuitenkin onnistunut aiheuttamaan mm. hokkihaavoilla ja kaiken lisäksi meillä on jälleen kaviossa reikä, samassa kaviossa ja samassa kohtaa kuin aikaisempikin. Reikä tosiaan kerkesi kasvaa jo pois, mutta ilmeisesti ei aivan täysin sillä siihen oli kerennyt yhdessä kengitysvälissä hankautua uusi irtoseinämä onkalo, mikä nyt sitten taas avattiin. Kengittäjä epäili että siinä olisi jotain sientä tai jokin bakteeri päässyt leviämään. 


Nyt sitten tosiaan taas hoidellaan kaviota ahkerasti ja toivotaan, että vaivasta päästään vielä joskus eroon. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, ettei kavio vaikuta millään lailla hevosen liikutukseen tai elämään, ruma ja silmäänpistävähän se on, mutta ei aiheuta hevoselle kipua. Reijänkohta vain täytyy pitää puhtaana ja lääkitä sitä.

Tämän kauden suunnitelmat ja muutenkin tulevaisuus on vielä aika avointa, joten en ole halunnut edes liikaa suunnitella kisakalenteria tai muutakaan juurikaan etukäteen. Minä haluaisin aivan tositarkoituksella hakea koulupaikkoja, ja mikäli sellainen sattuu löytymään toiselta paikkakunnalta, mikä on hyvin todennäköistä, on meidän päänmenoksi vastassa paljon järjestelykysymyksiä ja muutoksia. Joskus sitä tulee miettineeksi miten helppoa olisi olla sinkku ja hevoseton. Kuopiossa tulen kuitenkin asumaan vielä ainakin kesään asti, joten sitä ennen olisi tavoitteena kisata edes joitain alkukauden kisoja.





Tämän postauksen kuvituksena toimi äitin ottamat räpsyt meidän joulukuisista hankitreeneistä :)!