142. Ei otsikkoa

Moi pitkästä aikaa! Aloin tässä mietiskelemään itsekseni, että mikä mättää kun tää bloggaaminen aina vaan jää? Oikeastaan inspiraatiosta ei olisi pulaa, aina tallilla ollessani mietin kyllä että tarvitsisin materiaalia blogiin ja esimerkiksi kaappia siivotessa, että voisin kuvata varustepostausta. Miksi se kaikki jää sitten aina tekemättä? Tähän pitäisi ehkä itse keksiä vastaus.

Olen myös montakertaa lupaillut päivitteleväni aktiivisesti enkä koskaan pysty pitämään näitä lupauksia. Minuakin harmittaa jos jotkut mielenkiintoiset bloggaajat pitävät pitkiä taukoja postauksen kirjoittamisen välillä, eikä erikoispostauksia juuri tule ja siksi haluaisin itse olla hyvä blogaaja, mutta silti vain keksin aina tekosyitä siirtää blogia taka-alalle ja tärkeämpien asioiden alle.. Mielessä on käynyt monta kertaa, että miten te lukijat edes jaksatte enää seurata blogiani kun ei mun yrityksistä kunnostautua bloggaajana ole tullut mitään?

Ennen olin kiinnostunut kommenteista ja myös siitä miksei niitä tule. Nykyään minua ei edes ole kiinnostanut kommentoiko kukaan, kunhan vain saan tietää että edes joku lukee ja se riittää motivaatioksi. Mutta toisaalta ehkä siinäkin voi olla joku pieni osa syy? Tai ehkä en vain myönnä itselleni että oikeastaan kommenttia olisi tosi kiva saada ja se voisi antaa lisää intoa ja motivaatiota? Ja olen ottanut tietyllä tapaa myös näkökulman, että minun on kirjoitettava paremmin ja tehtävä mielenkiintoisempia postauksia, jotta ihmiset innostuisivat sitä kautta kommentoimaan, mutta voihan olla, että juuri siksi en ole jaksanut enää yrittää panostaa enempää ja postailu on jäänyt?

Voisin jatkaa tätä pohdiskelua vielä viakka kuinka pitkään, mutta ehkä parempi joskus lopettaa.
Enkä aijo mitenkään kinuta teitä kommentoimaan jatkossa, mutta olisi kiva jos edes muutama niistä jotka tätä blogia yhä seuraa, kommentoisi miksi luette blogiani :)? Koska olisi oikeasti mielenkiintoista tietää!

Ja tämän jälkeen vielä vähän kuulumisia kuvina ja videoina!


)
Oltiin viimekuussa availemassa meidän kisakautta Kuvansissa, jossa mentiin 90 ja 100. Kisat meni ihan hyvin, 90cm 4sija ja 100cm vika este alas kuten videolta näkyykin.

kokeiltiin myös muutamaa koulusatulaa, ja ai että tässä penkissä oli ihana istua! karvaromaani testauksessa mukana siksi että satulan toppaukset oli vähän rikki... eikä muutenkaan ostettu tätä satulaa, vaan vähän tän perusteella etitään uus koulupenkki :).

manuaali tarkennuksella + äiti

Kävin jokin aika sitten ratsastamassa tutun nuorta poni ruunaa, jolla olis ilmeisesti tarkotus käydä joitakin kisoja hyppäämässä, oikein kiva uusi tuttvauus:)


)
ja kuten kaikki varmaan huomannut, niin facebookissa kiertää paljon noita haasteita ja minutkin siis haastettiin :D. Mä olisin halunnut enemmän extremeä hommaan mut muitten turvallisuuden ja rajallisen ajan takia tästä tuli näin tylsä :(

141. Haaste hevosenomistajille

Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut.

Aadan blogista siis tän haasteen bongasin ja ajattelin tehdä kun ei hetkeen mitään postuasta ole tullut. Minäkään en haasta erityisesti ketään, mutta kaikki jotka vaan vielä haluaa tehdä/ei ole tehnyt :). 

K E R R O   H E V O S E S T A S I :   R O T U ,   T A S O   J A   H I E M A N   L U O N N E T T A .
Hima on puolalainen puoliverinen 2006 syntynyt tamma. Minun on aika vaikea määritellä sen tasoa, koska kilpailutuloksia sillä ei ennen mulle tuloa ole juuri mitään ja meille tullessaan se ei suoraansanottuna osannut kunnolla edes ravisäistöjä. Ollaan kuitenkin treenattu ja käyty valmennuksissa ja Hilman hyppytaso olisi varmsti nykyään korkeammalla kuin minun, karkeasti arvoituna ehkä n. 120cm. Koulutasosta taas en oikein osaa sanoa, Hilma tekee melkein mitä vaan hyvänä päivänä kun saadaan vaan valmentajalata juuri ne oikeat ohjeet siihen mitä minun pitää tehdä! Koulutuloksia Hilmalta ei löydy ehkä mitään? Me ollaan ainoastaan kerran menty leirillä joku c tason kouluohjelma, toki koulukisojakin olisi tarkoitus käydä nyt, kun hommat on saatu pikkuhiljaa sujumaan myös koulupuolella paremmin:).

  Luonteeltaan Hilma on tamma isolla teellä, ja oikea prinsessa! Se on useimmiten kaikissa hoitotoimenpiteissä oikein fiksu ja asiallinen, mutta ratsastaessa se on toisinaan hyvin ailahtelevianen mielialaltaan..! Varsinkin kun sillä on kiima, ja kiimahan sillä on varmaan joka toinen kuukausi, myös talvella! Toisina päivinä Hilma on tosi kiva ja kuuliainen, kun seuraavana se sikailee ja testaa johtajan paikkaa oikein kunnolla, joskus se on niin räjähdys ja pukkiherkkä, että kannuksien ja raipan käyttö on erittäin yksityiskohtaista taidetta ja joinain päivinä sitä saa jopa hieman napauttaaa pohkeella, eikä se muutakun hieman heilauta häntäästä ja jatkaa lyllertämistä. Hilma on todellakin niin eri hevonen päivästä riippuen ratsastettavuudeltaan, että sitä on vaikea uskoa, ennenkuin on kokenut sen mielialavaihtelut muutamana päivänä ! Hilman kanssa ei ole mikään päivä samallainen, eikä varsinkaan tylsä!

pieni pullero!

H E V O S E T   V A I   P O N I T ?   M I K S I ?
Itse tykkään yleisesti enemmän poneista! ne ovat juuri sopivan kokoisia ja se poniluonne vaan hurmaa aina :D! Niille saa myös ostaa söpön pieniä ponivarusteita, mikä tuo plussaa! Toisaalta hevosilla on useimmiten suurempi kapasiteetti ja vaikka niillä ei olekkaan ehkä samallaista pilkettä silmäkulmassa kuin poneilla, niin kyllä hevosissakin on vain niin erilaisia ihan huippuja persoonia! Molemmissa on puolensa, vaikka itselläni onkin hevonen. (mutta aijon varmasti vielä joskus ostaa jonkun kivan ponin, vaikka pihakoritseeksi jos se vain on mitenkään mahdollista!)

Berta-poni

E N S I M M Ä I N E N   H E V O N E N   /   P O N I ,   J O L L A   R A T S A S T I T  

 I T S E N Ä I S E S T I   E N E M M Ä N ?

Varmaankin kaverini ponit Berta ja Peri, joilla en koskaan millään ohjatulla tunnilla käynytkään. Aina kun vain pääsin niin kävin siellä ratsastelemassa. Näitten ponien kanssa tulikin harrastettua vaikka mitä kavereiden kanssa. Ne opettivat myös tärkeitä taitoja hevosten käsittelyssä, kun jokapäivä ei ollutkaan hyväpäivä! Etenkin Perin, eli Pertin(hyvin luonteikkaan shetlanninponi ruunan) kanssa joutui hyvin usein tilanteisiin, joissa piti todella miettiä, mitä tehdään kun ei ollut ketään auttamassa.

K U M P I   P A R E M P I ,   K E N G Ä T Ö N   V A I   K E N G Ä L L I N E N ?  

H E V O S E S I   K E N K I E N   K O K O ?   ( J O S   S E   O N   K E N G Ä S S Ä )

Kumpi on parempi, riippuu varmasti vuodenjasta ja siitä, miten hevosta liikutetaan. Mielestäni yksilöllinen asia. Hilmalla olemme pitäneet kokoajan kuitenkin kenkiä. Kenkien koko taisi olla 1, mutta mitenkään varmaksi en kyllä muista tätä ! ainakin aikaisemmin oli, nykyään saattaa olla isompi.

K L I P P A U S :   P U O L E S T A   V A I   V A S T A A N ?

Kuten edellinen, hyvin yksilöllistä ja riippuu monesta tekijästä! Ei minulla ole mitään sitä vastaan, klippaa ken tahtoo ja kokee tarpeelliseksi. Mielestäni Hilmaa ei ole kuitenkaan mitään järkeä klipata, sillä me ei asuta maneesi tallilla, joten en haluaisi aina vuorata sitä loimien alle, kun menee ulos ja toisekseen, Hilmalle ei kasva paksua talvikarvaa ollenkaan(sillä on lähes kesäkarva ympäri talven), joten sitäkään ongelmaa ei ole, että kestäisi kauvan karvan kuivumisessa hikoilemisen jälkeen.  (ja siitä syystä joutuu sitä loimittamaan nytkin melkein yhtäpaljon kuin se olisi klipattu, vaan ei onneksi ihan niin paljon!)

Hilman talvikarva on näin hurjan pitkä!

T A R H A A V A T K O   H E V O S E S I   Y K S I N   V A I   L A U M A S S A ?   M I K S I ?

Hilma tarhailee yksin, sillä meillä ei ole tällähetkellä oikeastaan edes mahdollisuutta tarhata kaverin kanssa, mutta se kuitenkin pääsee kontaktiin heppakavereitten kanssa aitojen yli. Se myös osaa, ja ehkä jopa tykkää olla enemmän yksin. Edellisellä omistajalla sillä on kuitenkin myös ollut tarhakaveri, josta se ei kuitenkaan erityisemmin pitänyt, tulivat jotenkin toimeen.

R A T K A I S E E K O   H E V O S E S S A   E N E M M Ä N   S E N   L U O N N E   V A I K O  

U L K O N Ä K Ö   ( K U T E N   V Ä R I ) ?

Onhan se ulkonäkökin ihan kiva, mutta kyllä mä ainakin oon hepoissa ihastunut enemmän aina siihen luonteeseen kuin ulkonäköön! Alkaahan se tietenkin siinä vaiheessa ratkaista jos puhutaan vaikka ulkonäkönä rakenteesta. Jos esimerkiksi hevosta etsii, niin mielummin joku vähän kipakampi ja äksympi ponitamma kuin luonteeltaan aivan ihana lihava suomenhevonen :D!

M I L L A I N E N   O N   H Y V Ä   H E V O S B L O G I ?

Mielestäni hyvä hyvä hevosblogi voi olla melkein kenellä tahansa, mutta itselleni tärkeämpi on se sisältö. En esimerkiksi lue oikeastaan yhtäkään kouluratsastus painotteista hevosblogia, siitä huolimatta että ne olisivatkin hyviä, sillä minua kiinnostaa enemmän oman lajini bloggaajien blogit. 

Hyvään hevosblogiin kuitenkin sisältyy se, että kirjoittaja osaa esittää asiat tarpeeksi hyvin plussaa tuo lisäksi se, jos sen kykenee esittämään ne mielenkiintoisesti. Ei minua kiinnosta lukea blogia jossa on jokapäivä uusi postaus, jossa ei ole useimmiten kuvia ja tekstikin suurinpiirtein "Tänään menin puomeja putella, putte oli ihan kiva :)! Ensin tulin diagonaalilla sitten laukanvaihtopuomeja ja kävelin hetken ja samalla taivuttelin, sitten tulin vielä kääntelytehtävää jossa piti kääntyä puomilta uraa kohti ja uralta diagonaalipuomeille ja sieltä...... lopuksi vielä tulin tehtävää jossa..... huomenna mennään varmaan maastoon ja...." Tuollaiset teksit eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia tai ajatuksia herättäviä, ainoa ajatus joka herää, ettei noita tehtäviä edes ymmärrä tuosta selityksestä ollenkaan. 

Hyvässä tekstissä, esimerkiksi ratsastustunnista, analysoidaan paljon enemmän sitä, miltä heppa tuntui ja miksi, tehtävien kerrontaan ei ole painotettu niin paljoa. Tehtävistä on kiva tietää vähän, eli niistä voi kirjoittaa tiivistetysti, jos joku tehtävä oli erityisen hyvä, sen voi esitellä ehkä hieman tarkemmin? Ei niin, että lähes koko teksti on tehtävien selostusta! Ja en voi liikaa painottaa sitä, että kuvat ja videot vain tuovat niin paljon lisää mielenkiintoa, että jos bloggaajalla ei ole kameraa tai lähes koskaan kuvia, niin koko blogi kärsii siitä paljon! valitettava tosiasia :/.

P A H I N   T I P P U M I S E S I ?

En ole koskaan tippunut erityisen pahasti, hilmalta tipuin joskus viimevuonna maastossa niin että se astui polveni päälle ja polvi olikin varmaan 4 päivää hieman turvoksissa ja tuli sitäkin komeampi mustelma..! ja joskus pienempänä lähti poni lapasesta ja tipahdin jäiselle kentälle ja sain jotenkin peukalon venähtämään tms. aika ikävästi. Mutta eipä oikeastaan mitään sen kummempaa.

pölliäinen

K U I N K A   M O N T A   L O I M E A   H E V O S E S I   O M I S T A A ?

En ole ihan varma, mutta juurikaan mitään ylimääräisiä loimia meillä ei ole! tänä talvena kaikkia viimetalvena tarvitsemiamme loimia ei ole vain tullut käyttöön, koska olimme silloin paljon kylmemmässä tallissa, jossa hilmalla täytyi olla kokoajan loimi päällä, joten nyt meillä on ehkä hieman turhiakin loimia. En ole koskaan laskenut niitä mutta ainakin 2 ulkotoppaa, joku 4 kuivatusloimea, 2 vilttiä, ratsastusoimi + heijastinratsastusloimi, 2 talliloimea, lapasuoja ja 2 jonkinäköistä talli/ulko toppaa? sellaisia materiaaleja että en osaa nyt oikein määritellä:D

K U I N K A   U S E I N   H E V O S E S I   L I I K K U U ?

Riippuu hieman viikosta, siitä onko valmennuksia, kisoja, huonoja kelejä, kyytiongelmia? pääsääntöisesti kuitenkin yritetty liikuttaa 6 krt viikkoon, niin että jää yksi vp.

O L E T K O   V A R O V A I N E N   V A I   " U H K A R O H K E A "   R A T S A S T A J A ?

En oikein osaa sanoa, ehkä siltä ja väliltä? Tiedän aika hyvin tasoni, enkä usein yritä mitään yhtään riskillä, jos en ole aivan varma riittääkö taidot. Missään nimessä en kuitenkaan sanoisi itseäni myöskään varovaiseksi ratsastajaksi. 

140.Hilman ilmegalleria!

Vähän erikoispostauksen tynkää... tähän ei tarvinnu kauheesti inspiraatioo ettiä kun selas muutamaa kansioo niin aina jostain välistä pistää silmään joku Hilman ilme.. Vaikka se onkin ehkä ihan kaunis tamma, niin löytyy siltä niin myös monta ei niin kaunista tai muutenvaan hieman omalaatuista ilmettä! Tossa muutamia mitä löysin melko pikaisella selaamisella :D.. osaa se onneks olla joskus ihan söpökin ilmeissään.

mun ehdoton suosikkikuva hilmasta!

järkyttävä rykäsy pikkuesteelle, tassut kohti taivasta.. ja tuo sen ilme kun ylitti just turvallisesti mörkötynnyrit!

Yksi aika huipusti ajoitettu kuva :D..!

mutta eipä oo kuskinkaan ilmeissä kehumista.

hirvi.

ihan nipsu!

hilman ilmeet on melko erikoisia myös aian kun se pukittelee!

Ja tätä laamaa sanotaan vieläpä tosi usein kauniiksi? :'D

139. koulua, peltoilua ja hankihyppyjä

R <3 H

Heips! En oo taas kerenny kaikesta heti päivittää, mut nyt taas vähän kuulumisia luvassa. Oon nyt menny muutamina päivinä koulua. Siitä muutamia kuvaia ja videonpätkiä tuossa "koosteessa". Pari sanasta videosta, eli siinä kaikki pätkät on otettu melko alusta kun olen ratsastmaan ruvennut, joten niissä Hilma ei ole vielä kovinkaan rento, hyvä tai parhaimmillaan, mutta halusin silti laittaa pitkästä aikaa edes jotain videota kun äiti oli noitakin ottanut samalla kun räpsi muutamia kuvia.

  Tuo yksi päivä kaikenlisäksi oli Hilmalla kunnon possuilu päivä! Neiti testasi kyllä taas mun hermoja oikein urakalla, mutta oli kuitenkin ainakin pätkittäin sitten kivakin.

  Me myös hypättiin eilen (sunnuntaina) ekaa kertaa tänä talvena hangella. Hilma oli aika kiva ja kun tultiin pientä rataa niin sain aika hyvin säädeltyä laukkaa ja ponnistuspaikkoja mieleni mukaan ilman mitään ongelmia. Maria kävi vielä minun jälkeen ottamassa pari hyppyä Hilman kanssa, mutta siitä ette nyt valitettavasti mitään kuvia saa.

138. esteratsukko + koulusatula

Moi! hetki kun oon taas kirjotellu. Piti päivittää jo aikoja sitten alue valkusta, mutta en oo saanu aikaseks. Nyt kuitenkin vähän siitäkin :).
Ensin kuitenkin pari sanaa tästä päivästä. En tosiaan ole pitkään aikaan mennyt koulusatulalla kun viimeksi se oli vähän huonossa asennossa ja painoi hilman selkää ja väänti minut etupainoiseen asentoon, myös jalustinhinojen kanssa on ollut probleemia joten ei ole innostanut sitä esiin kaivaa. Nyt kuitenkin kävin tuhlaamassa loput satulavyön lahjakortista ja ostin kouluhuovan, joten pakkohan sitä oli päästä testaamaan! karvaromaani ja edestäkorottava geeli alle niin satula istui taas hyvin, lisää reikiä jalustinhihnoihin ja ahdistus hävisi. Eipä ollut kyse kovinkaan suuresta ongelmasta, vaan asenteesta toimia asian hyväksi.
  Aluksi oli kyllä aivan avuton olo kun jalat roikkui kilometrin päässä ja ei saanutkaan matkustaa tutussa turvallisessa este könötyksessä, ja lisäksi tuntui, että hevonen juoksee alta. Nuo vähäiset kaksi kuvaa ovatkin juuri aikalailla sen jälkeen kun aloitin, kun äiti lähti sitten jo pois kameran kanssa, mutta Hilma kuitenkin parani kokoajan loppua kohti. Aivan lopussa se olikin pitkästä aikaa tosi kivan tuntuinen ja rento :). Tein tosi yksinkertaisia tehtäviä, temponvaihtelua, asetuksia ja taivutuksia, koska Hilmalla on ollut aika kevyt liikutus viimepäivinä, niin en odottanut että se olisikaan mikään superhyvä (ja oikeassa olinkin siinä suhteessa, että tuskin olisinkaan saanut sitä keskittymään tarpeeksi mihinkään kovinkaan vaativiin tehtäviin).
  Tyytyväinen kuitenkin olen, ja ehkä mä innostuin sen verran, että ehkä sen koulusatulan vois useemminkin esiin kaivaa.

Oon myös lumien tulon jälkeen mennyt paljon pellolla, superhienoissa oransseissa housuissa :'D!

Viimeviikonloppuna oli myös aluevalmennukset, mutta me ei päästy tälläkertaa kun ekana päivänä. En nyt oikeastaan kerro kovin paljoo valmennuksesta, mutta mulla loppui niin pahasti kunto kesken, että en pystynyt tekemään tuota ilman jalustimia hyppyharjoitusta.. olisi vaan ollut hepalle epäreilua kun ei riitä voimia ratsastaa niin tulee sen takia huonoja lähestymisiä ja hyppyjä, joten se tehtävä jäi lyhyeen. Meillä oli jo sitä ennen melko rankka harjoitus, jossa piti hypätä rataa 5 min putkeen. En myöskään ollut ihan terve ja tulinkin valmennuksen jälkeen vielä pahemmin kipeäksi :/. Mutta silti, myös mulle on kuntokuuri tiedossa!

137. Marun estetunti

Heips! Mulla on taas vähän kestänyt päivittää, mutta ei sen puoleen että koko blogi-innostus ois taas jo hiipunut! Ei vaan oo ollut oikein sellasta hetkee, et oisin kerennyt päivittää, mut nyt on:).

  Oon ihan innoissani kun tuota lunta näyttää tulevan ja pakkasta riittää, vaikka kävinkin tänään varmaan lähellä hypotermiaa ootellessani melkein 25 minuuttia bussia pihalla. Mut se kuitenkin tietää sitä, että ehkä sittenkin tänä talvena on vielä mahdollisuus hankitreeneihin, vauhtimaastoihin ja hiihtoratsastukseen, Jes!

Viimepäivinä, oikeastaan viikkoina kun ei ole voinut tehdä paljoa mitään kun hepoilla on turhaa pöllöenergiaa ja ei silti pääse purkamaan sitä oikein missään, kun kaikki tiet, pellot ja kentät niin huonona kelien takia. (niitä hetkiä kun alkaa haaveilla maneesitallista!). Mut onneks ollaan kuitenkin päästy nyt hyppäilemään vähän maneesilla, se on vaan yksinkertasesti se paras tapa mulle ja Hilmalle liikkua, kuitenkin lähes aina molemmilla on tosi kivaa ja hyvä mieli vielä treenin jälkeenkin ! 

  Tuossa pari julkaisematonta/uutta kuvaa ja kerron sitten vielä vähän viimeisimmästä estetunnista.

maneesille lähössä!

hilma yks pv erittäin kuvauksellisena.

huomaako näistä mitenkään mikä on uusin?

saatiin muuten tälläset hienot pinkit heijastinliivit!

Tuossa pari videonpätkää tosiaan Marun estetunnista viime perjantaina. Mentiin puomeja, kavaletteja ja pikkuesteitä koko tunti, mutta tollanen tekniikka harjottelu kyllä teki meille taas oikein hyvää välillä. Ensinnäkin mulla alkaa kuntokuuri, kun meinas taas alkaa iteltä kunto loppua ratsastaa hilmaa ihan oikeesti kokoajan!

Nuo videot on aika lopputunnista, ja tuon viimeisen "radan" loppu tultiin pienenä aikaratsastusharjoituksena niin, että otettiin ihan aika. Hilma oli aika kiva ratsastettava koko tunnin vaikka epäilinkin hieman sitä kun oli yksi vp alla. 

Vielä pieni mainostus kun tuli vaan mieleen, että jos kiinnostaa niin menkää seuraamaan instassa jos ette seuraa jo :)!

136. Pitkästä aikaa hyppelyä

Moi!

Siitä onkin jo aika pitkä aika kun viimeks oon vaivautunut bloggeria avaamaan. En mä silti vieläkään ihan täysin ollut blogia unohtanut: D! Meille kuuluu ihan hyvää, vaikka ottaakin päähän tämä lumettomuus ja märät tai jäiset kelit.. säällehän ei valitettavasti mahda mitään, mutta onneks meillä on maneesi ihan lyhyen kävelymatkan päässä niin pääsee liikuttamaa heppaa ihan kunnollakin.
  Kuvia en ole pitkään aikaan saanut, mutta lauantaina käytiin hyppäämässä maneesilla niin sain äitin kuvaamaankin vähän. Joulupukki toi meille vähän myöhässä muutamia kivoja lahjoja joita myöskin piti päästä heti testaamaan! kuten uudet suitset, suojat, ratsastushousut, ihku pinkki raippa(!), kävelytysviltti ja heijastinkamaa.
 Hypyt onnistu hyvin, kävin joku pari päivää aikaisemmin hyppäämässä ehkä ekaa kertaa kuukauteen ja mentiin sillon vaan pikkuesteitä ja helppoja juttuja muutenkin, mut nyt hypättiin vähä enemmän jo taas.
Verryttelyhyppyjä otin eka pienille ja sit tultiin vähän isompana yhtä pystyä ja okseria. Sitten taas vähän pienempää jumppaa pari kertaa ja sit sellasella tavallaan kahdeksikolla noita kahta porttia. Ekalle tuli suhteellisen iso hyppy ja toiselle kielto, mutta toka kierros meni jo hyvin.
Tulin sitten melko pienillä esteillä lyhyen radan, johon tuli yks hyppy jokaiselle esteelle, ja sitten muutamaa estettä vähän nostettuna vielä saman radan käänteisessä järjestyksessä. Molemmat radat suju hyvin ja oli kiva hypelläkkin pitkästä aikaa :)!
Kuvat on vähän huonolaatuisia kun kamerassa ei ollut asetukset ehkä ihan täydellisesti mutta kyllä kai niistä tarpeeksi selvää saa.