148. Antin aluevalmennukset

Moi, tälläkertaa molemmat päivät piti Antti (viimeksi tuomas piti). Ekana päivänä, eli torstaina hilma oli tosi villi! Ekalta päivältä videot eivät oikein tälläkertaa onnistuneet joten en tehnyt niistä mitään koostetta kun monia tehtäviä jäi puuttumaan ja äitin ja kameran yhteistyö ei oikein eilen lähtenyt valitettavasti. Torstai päivä ei mennyt myöskään tehtävien kannalta juuri sen onnistuneemmin kun videoinninkaan. Hilma oli kokoajan tosi jännittynyt ja hyppi miten sattuu ja vetäisi hypyssä minulta aina ohjat pois ( ei kirjaimellisesti ) ja minun oli todella vaikea olla hypyn jälkeen pystyssä. Ei onneksi tehty mitään vaikeita tehtäviä, mutta kaikki oli silti normaalia haastellisempaa hevosen mielialan takia. Tulin muuten taas melko ryminällä alaskin, kun hilma päätti kieltää ihan puskista, kaikki oli oikeastaan hyvin, paikka hyvä ja juuri kun hilman olisi pitänyt ponnistaa, se kääntyi sekunnin sadasosassa 90 astetta esteen edestä väärään suuntaan, viimeinen asia mitä olisin osannut odottaa! Kielto tuli ilmeisesti kuitenkin ihan vain esteelle tulleen varjon/valon vaikutuksesta?
Loppua kohden meno alkoi kuitenkin hieman rauhoittua ja viimeisimmät hypyt onnistuivat jo aikalailla kivasti, kun Hilma ei lähtenyt hyppyihin enää niin vahvasti. Sain kuitenkin myös kehuja alkutunnista hyvästä istunnasta kun meidän piti tulla ilman jalustimia puomeja.

Perjantaina kaikki oli onneksi paremmin, Hilma oli jopa hieman löysän oloinen verkatessa! Alkuverkassa antti käski koota laukkaa ympyrällä, ja vasta siinä huomasin kuinka rauhaton hilma edelleen oli, sain sen kuitenkin lopulta lyhentämään laukkaa melko hyvin.
Eka tehtävänä tultiin kontrolli harjoitusta tosi pienillä esteillä. Tuohon videoon en laittanut kaikkia videoita niistä, koska teidän miten tylsää katsottavaa ne on, joten säästin teitä ja laitoin ensimmäisen ja viimeisen videoista, joista näkyykin hyvin ero siitä mistä pyrittiin pois ja mitä haluttiin.
Antti siis tosiaan halusi, että hilma ei tuollatavalla ylihyppäisi noita pieniä esteitä ja pyrittiin siihen, että hevonen olisi oikeasti koko tehtävän täysin kontrollissa niin, että minä määrään täysin mistä hypätään vaikka paikka tulisi kuinka lähelle ja korosti tehtävällä myös omaa kehonhallintaa.

oho, ei tainnu tulla nyt iha täydellisen symmetrinen todellisuuden kans, mut huomatkaa panostus puomie värityksessä :'D!

Sitten tultiin vaan muutama verkkahyppy vähän isomassa laukassa ja hypättiin 2 rataa, äiti tosin oli vahingossa jättänyt ekan radan kuvaamatta, mikä tultiin noin 100cm korkeudella. Ei siis tosiaan heti noitten pikkuesteitten perään hypätty tuota isompaa rataa jos joku sitä ihmettelee :D!
Eka rata oli aika hyvä, epäilin hieman tuota pysty - pysty - okseri linjaa koska tie keskimmäiseltä pystyltä vaikutti vaikealta okserille, mutta se osoittautui kuitenkin helpommaksi kuin luulin, ja rata kokonaisuudessaan oli loppujen lopuksi aika yksinkertainen.
Radat tuntu kummillakin kerroilla tosi helpolle sinäänsä, että kun hilman oli oikeesti alkuun ratsastanu kunnolla kuulolle niin sitä pysty ratsastaa tosi herkillä pienillä avuilla, eikä se hypännyt samalla tavalla vahvasti kun eilen tai edes ylihypännyt yhtään. Muutenkin tuntuu että Antti lukee hirveen hyvin Hilmaa, kun siltä saa aina neuvot just oikkeesa kohassa ja ainakun oon kysyny neuvoo johonkin tilanteeseen tai ongelmaan, niin tuntuu että sieltä löytyy aina jotain heti! Toinen rata oli myös aika iso, 110-130cm olin kattovinani (okserit oli 120 ja sarjan b osa pysty n 130 ja muut pystyt 110) . Huh, en varmaan koskaan ole selvinnyt noin isoista esteistä ratana noin helposti! Vaikka siellä nuo pari tipustusta taas tulikin, mutta ne oli taas ihan mun omia arviointi virheitä ponnistuspaikasta. Mutta rutiinia me nimenomaan tarvitaankin noilta isommilta esteiltä, koska se on yks isoimmista asioista mitä meiltä vielä puuttuu!


ja kiitokset niille jotka jaksoi lukea loppuun asti :D!

147. Ei meistä hallimestareita ainakaan tullut

Heips! Meidän osalta alue hallimestaruudet eivät siis sujuneet ihan putkeen. Olin ollut kipeänä keskiviikosta asti ja yrittänyt saada äitiä perumaan kisat, mutta lähdettiimpä sitten silti. En ollut edelleenkään missään huippuvireessä ja Hilmallakaan en ollut itse päässyt ratsatamaan eikä kisoihin oltu treenattu käytännössä ollenkaan, lisäksi myöhästyttiin hieman muutenkin tiukasta aikataulusta tallilla ja tultiin kisapaikalle hieman myöhässä joten en kerennyt metrin rataantutustumiseen ollenkaan, huiput lähtökohdat onnistuneelle kisasuoritukselle siis!

  No, en kuitenkaan yritä mitenkään selitellä epäonnistumisia edellämainituin perustein. Metrin rata sitäpaitsi oli oikein hyvä yhtä estettä lukuunottamatta. Hilma oli vähän löysä verkassa, mutta terävöityi onneksi radalle. Rata meni siis tosi hyvin tuolle porttiesteelle johon lähestyminen tuli melko tiukasta mutkasta kulmasta päin, tilanne ei näy kunnolla videolla, mutta laukka pääsi vähän hyytymään kaarteessa, ja hilma epäröi ehkä sekunnin ajan, jonka seurauksena lähti tavallaan kieltämään esteelle enkä saanut sitä tuotua aivan suorana esteelle ja laukka vain hyytyi hyytymistään pystyä kohti, sain kuitenkin hilman ratsastettua suoraan esteen eteen, vaikka se oli hetken menossa ohi, ja pahasti sanottuna potkaisin yli lähes paikoiltaan. Vaikka tiesin että siitä tulisi todennäköisesti tiputus oli mielestäni parempi vaihtoehto kuin kielto, ja kyllähän se puomi sitten kolahtikin alas. Tuota lukuunottamatta tämä oli silti varmaan paras metrin rata minulta ratsastuksellisesti tähän mennessä!

110 meidän tie loppui lyhyeen. Verkassa Hilma oli aivan super! Hyppäsi mistävain eikä kolistellut yhtään. En ottanut montaa verkkahyppyä koska 100 oli juuri alla ja me startattiin jo 3 luokassa. Radallakin vielä 1 esteelle lähestyminen ja hyppy olivat hyvät, mutta 2 oli se sama portti ja ainakin minun mielestäni melko vaikea tie ratstaa, tein virhearvioinnin kulmasta ja otin liikaa askelia ennen estettä kun olisi mielummin pitänyt ratsastaa eteen! No rangaistuksena omasta virheestä tulikin heti puomi alas. Kakkoselta kolmoselle oli kaareva linja, ja teinkin 3 esteelle taas saman virheen, aivan liikaa kiinni ja paikka liian lähelle.. tälläkertaa tosin aivan liian lähelle ja kun Hilma rehellisenä tammana yritti silti hypätä, tuli hypystä niin pysty ja korkea, että en vaan yksinkertaisesti pysynyt selässä kun tasapaino meni alastulossa. Sinänsä harmi, että piti ratsastaa niin huonosti, koska Hilma oli ihan superhyvä radalla! Mutta ei voi kun toivoa, että virheistä oppii.

146. Kouluratavideo viimein!

Kokeilin nyt muuten laittaa tän vähän isommaksi kun ärsyttää kun jää aina kuvia pienemmäksi roikkumaan johonkin reunaan kaikki videot, onko teidän mielestä parempi näin vai liian iso :)?

Tässäpä tämä, syvempää analyysiä en oikeastaa enää jaksa ruveta pohtimaan, kun joku aika noista kisoista jo on. Hilma kuitenkin oli koko päivän tosi rauhallinen kisoissa, varmaan painoi jonkun verran edellisen päivän hypyt, mikä oli tietysti vaan hyvä. Se liikkui aika kivasti ulkokentällä verkatessa ja maneesissakin vielä meidän verkan aikana se alkoi olemaan tosi kiva mutta radalle valitettavasti vähän jännittyi ja jännitys jatkui vähän koko radan läpi. Vaikka radalla tulikin rikkoja niin saatiin silti kaikista onnistuneista pätkistä heti 6-7 vaikka siellä oli myös 4 ja 4.5.. Prostenteiksi siis tosiaan saatiin 59.583, mihin olen kyllä varsin tyytyväinen ekoiksi koulukisoiksi :)

Kirjoitan myös muista kuulumisista ja viimeviikonlopun aluehallimestaruuksita postausta kun ehdin !

145. Seurakisoissa Suonejoella !

Huh, vihdoin koeviikko ohi ja hetken helpotus.

Nyt palautus viikonlopun kisoihin! Käytiin siis suonejoella vanhamäellä seuraeste sekä -koulukisoissa lauantaina ja sunnuntaina.

Lauantaina esteet oli melko illasta ja varsinkin kun mentiin 2 viimeistä luokkaa, eli 100cm ja 110cm.

Kokeiltiin siis tosiaan ensimmäinen 110 tutussa paikassa ja seurakisoissa. Kysyin viime aluevalmennuksissa valmentajan mielipidettä siitä mennäänkö vielä näihin kisoihin 110cm ja perustelin sillä, että olis tuttu maneesi ja tutut esteet niin mulle olis henkisesti helpompi hypätä täällä kun jossain muualla ja seurakisojen radat on yleensä helpompia ja näillä perusteluilla sain vastauksen että fiiliksen mukaan.

No, järkytyksekseni kuitenkin kaikki esteet olivat aivan tapissaan ja molemmat radat oli 12 tai 13 esteen mittaiset.. Rataantutustumisissa olinkin varmaan viimeisenä vielä tuskailemassa sitä miten muistan, onneksi sitten kuitenkin muistin! 

Metri meni melko huonosti, ratsastin itse vähän huolimattomasti mutta onneksi mulla on niin loistava ja rohkea tamma, että pelasti mut kyllä ihan totaalisesti. Esimerkiksi sarjalle olisi todellakin molemmilla kerroilla voinut kieltää tai tiputuksen mahdollisuuskin olisi ollut suuri, mutta selvittiin kuitenkin nollilla rata maaliin, vaikka kaulallakin käväisin radan aikana.. Mua oikeesti hieman jopa hävetti metrin radan jälkeen, kun oli tullut ratsastettua niin järkyttävän huonosti..

Onneksi aloin oikeasti ratsastamaan 110, sillä muuten ei oltais selvitty radastakaan. Tässä vaiheessa olin jo täysin muuttanut mielipidettäni siitä että tämä seuraluokka tosiaan olis ollut helpompi kuin aluekisoissa. Jo rataan tutustumisessa katsoin ykkösestettä kauhulla, se oli kamalan leveä ja ihan tapissaan. Onneksi saatin tulla sitä verkkaokserina, vaikka jo silloin pelotti hypätä se :'D. Harvemmin on oikeasti ollut fiilis että ykköseste ihan varmasti syö meidät! Rata meni kuitenkin superhyvin ja tuntui tosi helpolle ratsastaa kun ajattelin vaan kokoajan Marian antamia ohjeita : Laukkaa kaarteisiin, pohje kiinni ja kokoajan pystyssä!

Harmillisesti kuitenkin nykäistiin 2 puomia uusinnassa alas, mutta silti jäi kyllä hyvä fiilis siitä radasta :). 

On mulla ihan hyvä estetamma :)..!

Koulurataa en valitettavasti vielä ole saanut ladattua joten sen julkaisen vielä ihan lähipäivinä tai ehkä jo tänää erilliseen postaukseen ja siitä tarkempaa analysointia sitten, mutta koulupäiväkin meni ehkä jopa odotettua paremmin, ja prosentit oli paremmat kun mitä olisin voinut odottaa radan jälkeen jossa hevonen oli lähes koko matkan pohkeen takana ja vieläpä pukitti 2 kertaa. Ulkokentällä Hilma kuitenkin tuntui paljon paremmalle ratsastaa vaikka kenttä vähän huonossa kunnossa olikin, joten ehkä me näyttäydytään vielä kesän mittää jossain ulkokisoissa kouluradalla, en tiedä ?

nämä kuvat ovat tosin otettu vaan radan jälkeen loppuverkka ravailuista ja muutamia kuvia sen harvinaisuuden tähden , että me tosiaan käytiin koulukisoissa :'D. Ja meistä on joskus tosiaan melko vaikea saada hyvää kuvaa...

144. (esteratsukko) Valmistautumassa koulu koitokseen!

Moi! hetkeen taas en ole saanut mitään kunnollista materiaalia kirjoittamiseen, eikä sitä ole valitettavasti nytkään tarjolla. Viikonlopulta toivottavasti olisi jo jotain:).

Mutta me siis tosiaan ilmottauduttiin koulukisoihin! Toisaalta aika hauska mennä katsomaan onko sitä jotain opittu kun viimeksi olen koulua kisannut varmaan 3 vuotta sitten ja Hilmalla en ikinä. Meidän koulusatula tilanne on edelleen huono, mutta mutta onneksi saadaan kisoihin lainasatula joka sopii hilmalle ja myös mulle:).

Tänään oli tokat treenit koulua satulan kanssa ja ratsastin tota ohjelmaa ensin kohta kohdalta ja sitten koko rata 2 kertaa läpi, toisella kerralla äiti ei kylläkään huutanut enää mitä pitää tulla koska yritti kuvata jotain puhelimella ja minä fiksuna tyttönä ratsastin väärän radan, kun tajusin et ei tää nyt mennykkään näin niin aloitin vielä kerran alusta ja äiti kuvas siitä radalta enää laukka osiosta lähtien (jonka minä aloitin edellisellä yrityksellä ennen aikoijaan). Mutta vaikeuksien kautta voittoon, virheistä oppii ja kolmas kerta toden sanoo?

Hilma kuitenkin alkoi tuntua tosi hyvälle jo ravissa, laukkoihin ja etenkin nostoihin ois vielä parannettavaa ja saishan se keskiravikin olla vähän lennokkaampaa ja siirtymät pehmeämpiä! 

Minä en ole ikinä ratsastanut mitään ohjelmaa pitkällä radalla, en edes harjoitellut, joten sekin oli vähän hassua ja uutta. Ja tuntuu, että tää koko tekstikin on yhtä ihmettelyä, mutta ollaan niin vannoutunut esteratsukko että aika hassulta tää tosiaan tuntuukin! Etenkin kun lauantaina ollaan menossa hyppäämään 2 luokkaa ja kuitenkin treenaillaan vaan koulua.

tässä on siis noita jokseenkin surkeita videoita, mutta laitoin kuitenkin jos joku pystyy ja kykenee ja on kiinnostunut katsomaan, en ota vastuuta henkisistä ahdistuksista videon laadun takia :D.. (HUOM suosittelen kokonäyttöä jos haluaa nähdä toisestakin päädystä ehkä jotain)

Ja ajattelin vielä, että ehkä olisi aika esitellä meidän uusi perheen jäsen (tosin jo puolivuotta meillä asunut) joka on jo joutunut talleilemaankin muitten mukana:

 Urhea pieni ihmissyöjäpeto Onni.

143. Aluevalmennukset

hilma hirveen innoissaan :'D

Heips! Meille ei kuulu mitään erikoisempia, mutta viimeviikonloppuna oli tosiaan aluevalmennukset joista jäi ihan hyvä fiilis :).  Eka päivä mentiin taas tekniikka harjoituksilla ja Hilma oli jo verkasta lähtien aika kiva ratsastaa ja tehtävät suju ihan kivasti.
Tokapäivänä hypättiin rataa ja pari kääntelytehtävää loppuun, Hilma oli vähän jäykähkömpi verkassa, mutta sain sen kuitenkin aika hyvin ratsastettua pehmeämmäksi ja rennommaksi ennen hyppyjä. Kaiken olennaisen näettekin oikeastaan noilta videoilta, joten en oikeastaaan enempää tälläkertaa selosta näistä.

142. Ei otsikkoa

Moi pitkästä aikaa! Aloin tässä mietiskelemään itsekseni, että mikä mättää kun tää bloggaaminen aina vaan jää? Oikeastaan inspiraatiosta ei olisi pulaa, aina tallilla ollessani mietin kyllä että tarvitsisin materiaalia blogiin ja esimerkiksi kaappia siivotessa, että voisin kuvata varustepostausta. Miksi se kaikki jää sitten aina tekemättä? Tähän pitäisi ehkä itse keksiä vastaus.

Olen myös montakertaa lupaillut päivitteleväni aktiivisesti enkä koskaan pysty pitämään näitä lupauksia. Minuakin harmittaa jos jotkut mielenkiintoiset bloggaajat pitävät pitkiä taukoja postauksen kirjoittamisen välillä, eikä erikoispostauksia juuri tule ja siksi haluaisin itse olla hyvä blogaaja, mutta silti vain keksin aina tekosyitä siirtää blogia taka-alalle ja tärkeämpien asioiden alle.. Mielessä on käynyt monta kertaa, että miten te lukijat edes jaksatte enää seurata blogiani kun ei mun yrityksistä kunnostautua bloggaajana ole tullut mitään?

Ennen olin kiinnostunut kommenteista ja myös siitä miksei niitä tule. Nykyään minua ei edes ole kiinnostanut kommentoiko kukaan, kunhan vain saan tietää että edes joku lukee ja se riittää motivaatioksi. Mutta toisaalta ehkä siinäkin voi olla joku pieni osa syy? Tai ehkä en vain myönnä itselleni että oikeastaan kommenttia olisi tosi kiva saada ja se voisi antaa lisää intoa ja motivaatiota? Ja olen ottanut tietyllä tapaa myös näkökulman, että minun on kirjoitettava paremmin ja tehtävä mielenkiintoisempia postauksia, jotta ihmiset innostuisivat sitä kautta kommentoimaan, mutta voihan olla, että juuri siksi en ole jaksanut enää yrittää panostaa enempää ja postailu on jäänyt?

Voisin jatkaa tätä pohdiskelua vielä viakka kuinka pitkään, mutta ehkä parempi joskus lopettaa.
Enkä aijo mitenkään kinuta teitä kommentoimaan jatkossa, mutta olisi kiva jos edes muutama niistä jotka tätä blogia yhä seuraa, kommentoisi miksi luette blogiani :)? Koska olisi oikeasti mielenkiintoista tietää!

Ja tämän jälkeen vielä vähän kuulumisia kuvina ja videoina!


)
Oltiin viimekuussa availemassa meidän kisakautta Kuvansissa, jossa mentiin 90 ja 100. Kisat meni ihan hyvin, 90cm 4sija ja 100cm vika este alas kuten videolta näkyykin.

kokeiltiin myös muutamaa koulusatulaa, ja ai että tässä penkissä oli ihana istua! karvaromaani testauksessa mukana siksi että satulan toppaukset oli vähän rikki... eikä muutenkaan ostettu tätä satulaa, vaan vähän tän perusteella etitään uus koulupenkki :).

manuaali tarkennuksella + äiti

Kävin jokin aika sitten ratsastamassa tutun nuorta poni ruunaa, jolla olis ilmeisesti tarkotus käydä joitakin kisoja hyppäämässä, oikein kiva uusi tuttvauus:)


)
ja kuten kaikki varmaan huomannut, niin facebookissa kiertää paljon noita haasteita ja minutkin siis haastettiin :D. Mä olisin halunnut enemmän extremeä hommaan mut muitten turvallisuuden ja rajallisen ajan takia tästä tuli näin tylsä :(