torstai 24. syyskuuta 2015

Paluu kisaradoille!


Päästiin siis tosiaan viime viikonloppuna pitkän kesäloman jälkeen taas kisoihin! Suuntana oli oman seuran 1-tason kisat tutullua sorsasalon kentällä ja luokkina meillä oli tälläkin kertaa 100cm ja 110cm (isompia luokkia tosin näissä kisoissa ei olisi ollut tarjollakaan). Varmaankin viimeiset tämän kauden ulkokisat. Sää oli kerrankin hyvä ja kenttäkin hyvänä eilisen päivän sateesta huolimatta. 
  Radat oli aika kivan simppelit, mutta niissä oli myös hyviä mahdollisuuksia aikaratsastukseen. Metrin luokassa meillä meni hyvin, rata meni aika sujuvasti, pieniä kolahduksia joillain esteillä, mutta puomit pysyi kuitenkin paikallaan. Uusinnassa minä tein kuitenkin todella typerän rarkaisun ensimmäisellä linjalla alkuperäisen suunnitelman mukaan mun piti ottaa siihen 6 laukkaa, tultiin kuitenkin isompaa laukkaa sisään ja väli olisi tullut hyvin viidellä. Mulle tuli joku aivotoiminnan vajaus ja aloin lyhentämään askelta aivan liian myöhään että saisin siihen vielä sen kuudennen ja Hilma kyllä pelasti tilanteen ihan kokonaan.. mutta todella typerä arviointi virhe ei tuollaisia pitäisi enää tehdä ollenkaan! Jäin vielä kaikenlisäksi hypystä vähän jälkeen ja heitin samalla sisäohjan puolivahingossa pois, videosta näkeekin, että Hilmaakin vähän kiukutti näitten mun sekoilujen jälkeen ja ihan syystä! 
  Peliä ei vielä kuitenkaan menetetty yheden epäonnistuneen hypyn ja vähän suunniteltua pidemmäksi venähtäneen kaarteen takia, vaan viimeiset esteet sujuivat kuitenkin onnistuneesti ja mentiikin siinä vaiheessa luokan johtoon, sijoitus kuitenkin tipahti vielä toiseksi luokan loppuun mennessä. Metrin luokassa käytiin myös kilpailu junioreiden seuramestaruudesta johon oltiin myös ilmottauduttu ja sinisen ruusukkeen lisäksi saatiinkin sitten vielä sinivalkoinen mestaruuden voitosta :)!
  Seuraavaan luokkaan hevosessa ja varmaan ratsastajassakin oli jo vähän väsymisen merkkejä ja otettiin puomi jo heti 2. esteeltä, jonka jälkeen en enää viitsinytkään ratsastaa turhaan aikaa ja otettiimpa sitten vielä toinenkin kapula matkalta mukaan. Hilmalla oli myös hirvittävä pissihätä kun päästiin pyörähtämään valjaskatoksen karsinassa, joten varmasti myös se teki osansa. Hilma on nimittäin vähän ujo pissimään muualle kuin karsinaan eikä se tee sitä ikinä ratsastaja selässä, ennenkö on ihan pakko. Ja eihän se ole kovin helppoa hypätä jos joutuu samalla pidättämään, raukka :D.

Kuvat. Kreeta Kerkkänen




jokseenkin huvittavia nämä palkintojenjako kuvat :D oltiinkohan vähän vaikeita kuvattavia
nämä loput kuvat äitin kuvaamalta videolta napattuja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti