Ratsastuskoululaisena

Vielä Hilman ollessa kävelylomalla kävin pitkästä aikaa ratsatuskoulussa tunnilla. Viime viikon maanantaina itseasiassa tipuin tänä vuonna toista kertaa, kun lähdettiin kävelemään maastoon Hilma veti aivan yllättäen järkyttävän pupunloikan monta metriä eteenpäin, en vain yksinkertaisesti kerennyt reagoida mitää ja tipuin suoraan selälleen maahan. Tai no tarkennettuna kyynerpää edellä, ei kuitenkaan onneksi sattunut pahasti, lähti vai ilmat pihalle ja tuli mukavat lihasjumit käteen ja hartiaan. Loppuviikko Oman hevosen kanssa palailtiin pikkuhiljaa normaali liikuntaan lähinnä sileän työskentelynä. 

  Sunnuntaina käytiin Maijan luona ja tälläkertaa Maija kiipesikin itse selkään, mitä oltiin jo pitemmän aikaa suunniteltu. Hilmahan oli aivan täysi sika, sillä on tapana kyllä yleensäkkin testata uusia (ja välillä vanhojakin) ratsastajia, mutta tälläkertaa se teki sitä ihan kunnolla. Sovittiin sitten seuraavalle päivälle uusintakierros, joka sujuikin kaikin puolin paremmin. Valitettavasti uusia kuvia ei ole nyt tullut hetkeen, kun aina on unohtunut kameran muistikortti tai jotain muuta, tällä viikolla me hypättiin myös ensimmäistä kertaa n. 7 viikkoon, mutta siitä tulossa oma postauksensa. 

Sitten ehkä vihdoin tämän postauksen aiheeseen, siihen ratsastustuntiin! Olin jo pitemmän aikaa suunnitelut varailevani tuntia keskimäelle, joten päätettiin sitten suunnata sinne syksyn vakiotuntien alkaessa. Ratsukseni sain ison mustan Vertti ruunan, joka olikin minulle täysin uusi tuttavuus. Olen sitä toki esimerkiksi kisoissa nähnyt, mutta sen kummemmin hevonen ei ennestään ollut tuttu. 

 Tunnin aiheena oli puomit, mutta käytännössä mentiin aikalailla puomi koulua. Taiteilin tuohon kuvaan suurinpiirtein tehtävän jota mentiin melkein koko tunti. Tultiin siis kaikki puomit harjoitusravissa, nuo vinopuomit joka toinen kerta hieman pujotellen ja taivutellen ja joka toinen kerta vain suoraan ratsasten. toiset ravipuomit aina loivalla kiemuralla joiden välissä oli välillä eteenratsastuksia ja välillä käyntiin siirtymisiä + laukannostot jossain vaiheessa pitemmän puomilinjan viimeisen puomin päältä/jälkeen niin pitkälle kuin halusi ennen seuraavia ravipuomeja.

Vertti oli ihan kiva, jokseenkin laiskan oloinen ainakin oman tamman jälkeen, mutta kuitenkin aika herkkä ja esimerkiksi laukannostot onnistuivat tosi hyvin pienistäkin avuista. Mulle myöskin ehkä eniten henkisesti oli vaikeaa tehdä tehtävää harjoitusravissa, kun yleensä olen tottunut mielummin vain keventämään. Jossain vaiheessa luovutinkin ja tein tehtäviä aina välillä keventäen. Tuntui, että saan ratsastettua sitä silloin paljon paremmin eteen ja työstettyä muutenkin tehokkaammin, mutta yritin kuitenkin edes sillointällöin myös istua alas. En myöskään osannut pitää ohjia kädessä ollenkaan, kun ei ollutkaan tutut ja turvalliset kumiohjat. Oli näissäkin ohjissa jotain kumigrippiä, mutta silti tuntuivat jotenkin liukkailta enkä ole tottunut puristaman kättä kovin tiukasti nyrkkiin.

 Mutta toisaalta hyvä potkia itseään välillä ulos omalta mukavuusalueeltaan, tuli ikävä jopa omia jalustimiakin tunnin aikana (ei tosin sillä että hevosen varusteissa oikeasti olisi mitään vikaa ollut, ei sinne päinkään!). Hevonen oli kuitenkin mukavan oloinen, vaikka tunti menikin lähinnä oikeita säätöjä etsiessä. Lopulta ne alkoivatkin löytyä ja sain sen pätkittäin liikkumaan ihan kivasti myös oikeasti eteenpäin, mikä meinasi tuottaa alkuun aika paljon vaikeuksia, varsinkin kun aina juuri puomeille tempo meinasi tökätä kokonaan. Valitettavasti kuvamateriaali on aikalailla samallaista ja laukasta ei tullut juuri yhtään kuvaa, mutta ehkä näistä jonkinlaista käsitystä saa :).