147. Ei meistä hallimestareita ainakaan tullut

Heips! Meidän osalta alue hallimestaruudet eivät siis sujuneet ihan putkeen. Olin ollut kipeänä keskiviikosta asti ja yrittänyt saada äitiä perumaan kisat, mutta lähdettiimpä sitten silti. En ollut edelleenkään missään huippuvireessä ja Hilmallakaan en ollut itse päässyt ratsatamaan eikä kisoihin oltu treenattu käytännössä ollenkaan, lisäksi myöhästyttiin hieman muutenkin tiukasta aikataulusta tallilla ja tultiin kisapaikalle hieman myöhässä joten en kerennyt metrin rataantutustumiseen ollenkaan, huiput lähtökohdat onnistuneelle kisasuoritukselle siis!

  No, en kuitenkaan yritä mitenkään selitellä epäonnistumisia edellämainituin perustein. Metrin rata sitäpaitsi oli oikein hyvä yhtä estettä lukuunottamatta. Hilma oli vähän löysä verkassa, mutta terävöityi onneksi radalle. Rata meni siis tosi hyvin tuolle porttiesteelle johon lähestyminen tuli melko tiukasta mutkasta kulmasta päin, tilanne ei näy kunnolla videolla, mutta laukka pääsi vähän hyytymään kaarteessa, ja hilma epäröi ehkä sekunnin ajan, jonka seurauksena lähti tavallaan kieltämään esteelle enkä saanut sitä tuotua aivan suorana esteelle ja laukka vain hyytyi hyytymistään pystyä kohti, sain kuitenkin hilman ratsastettua suoraan esteen eteen, vaikka se oli hetken menossa ohi, ja pahasti sanottuna potkaisin yli lähes paikoiltaan. Vaikka tiesin että siitä tulisi todennäköisesti tiputus oli mielestäni parempi vaihtoehto kuin kielto, ja kyllähän se puomi sitten kolahtikin alas. Tuota lukuunottamatta tämä oli silti varmaan paras metrin rata minulta ratsastuksellisesti tähän mennessä!

110 meidän tie loppui lyhyeen. Verkassa Hilma oli aivan super! Hyppäsi mistävain eikä kolistellut yhtään. En ottanut montaa verkkahyppyä koska 100 oli juuri alla ja me startattiin jo 3 luokassa. Radallakin vielä 1 esteelle lähestyminen ja hyppy olivat hyvät, mutta 2 oli se sama portti ja ainakin minun mielestäni melko vaikea tie ratstaa, tein virhearvioinnin kulmasta ja otin liikaa askelia ennen estettä kun olisi mielummin pitänyt ratsastaa eteen! No rangaistuksena omasta virheestä tulikin heti puomi alas. Kakkoselta kolmoselle oli kaareva linja, ja teinkin 3 esteelle taas saman virheen, aivan liikaa kiinni ja paikka liian lähelle.. tälläkertaa tosin aivan liian lähelle ja kun Hilma rehellisenä tammana yritti silti hypätä, tuli hypystä niin pysty ja korkea, että en vaan yksinkertaisesti pysynyt selässä kun tasapaino meni alastulossa. Sinänsä harmi, että piti ratsastaa niin huonosti, koska Hilma oli ihan superhyvä radalla! Mutta ei voi kun toivoa, että virheistä oppii.

146. Kouluratavideo viimein!

Kokeilin nyt muuten laittaa tän vähän isommaksi kun ärsyttää kun jää aina kuvia pienemmäksi roikkumaan johonkin reunaan kaikki videot, onko teidän mielestä parempi näin vai liian iso :)?

Tässäpä tämä, syvempää analyysiä en oikeastaa enää jaksa ruveta pohtimaan, kun joku aika noista kisoista jo on. Hilma kuitenkin oli koko päivän tosi rauhallinen kisoissa, varmaan painoi jonkun verran edellisen päivän hypyt, mikä oli tietysti vaan hyvä. Se liikkui aika kivasti ulkokentällä verkatessa ja maneesissakin vielä meidän verkan aikana se alkoi olemaan tosi kiva mutta radalle valitettavasti vähän jännittyi ja jännitys jatkui vähän koko radan läpi. Vaikka radalla tulikin rikkoja niin saatiin silti kaikista onnistuneista pätkistä heti 6-7 vaikka siellä oli myös 4 ja 4.5.. Prostenteiksi siis tosiaan saatiin 59.583, mihin olen kyllä varsin tyytyväinen ekoiksi koulukisoiksi :)

Kirjoitan myös muista kuulumisista ja viimeviikonlopun aluehallimestaruuksita postausta kun ehdin !

145. Seurakisoissa Suonejoella !

Huh, vihdoin koeviikko ohi ja hetken helpotus.

Nyt palautus viikonlopun kisoihin! Käytiin siis suonejoella vanhamäellä seuraeste sekä -koulukisoissa lauantaina ja sunnuntaina.

Lauantaina esteet oli melko illasta ja varsinkin kun mentiin 2 viimeistä luokkaa, eli 100cm ja 110cm.

Kokeiltiin siis tosiaan ensimmäinen 110 tutussa paikassa ja seurakisoissa. Kysyin viime aluevalmennuksissa valmentajan mielipidettä siitä mennäänkö vielä näihin kisoihin 110cm ja perustelin sillä, että olis tuttu maneesi ja tutut esteet niin mulle olis henkisesti helpompi hypätä täällä kun jossain muualla ja seurakisojen radat on yleensä helpompia ja näillä perusteluilla sain vastauksen että fiiliksen mukaan.

No, järkytyksekseni kuitenkin kaikki esteet olivat aivan tapissaan ja molemmat radat oli 12 tai 13 esteen mittaiset.. Rataantutustumisissa olinkin varmaan viimeisenä vielä tuskailemassa sitä miten muistan, onneksi sitten kuitenkin muistin! 

Metri meni melko huonosti, ratsastin itse vähän huolimattomasti mutta onneksi mulla on niin loistava ja rohkea tamma, että pelasti mut kyllä ihan totaalisesti. Esimerkiksi sarjalle olisi todellakin molemmilla kerroilla voinut kieltää tai tiputuksen mahdollisuuskin olisi ollut suuri, mutta selvittiin kuitenkin nollilla rata maaliin, vaikka kaulallakin käväisin radan aikana.. Mua oikeesti hieman jopa hävetti metrin radan jälkeen, kun oli tullut ratsastettua niin järkyttävän huonosti..

Onneksi aloin oikeasti ratsastamaan 110, sillä muuten ei oltais selvitty radastakaan. Tässä vaiheessa olin jo täysin muuttanut mielipidettäni siitä että tämä seuraluokka tosiaan olis ollut helpompi kuin aluekisoissa. Jo rataan tutustumisessa katsoin ykkösestettä kauhulla, se oli kamalan leveä ja ihan tapissaan. Onneksi saatin tulla sitä verkkaokserina, vaikka jo silloin pelotti hypätä se :'D. Harvemmin on oikeasti ollut fiilis että ykköseste ihan varmasti syö meidät! Rata meni kuitenkin superhyvin ja tuntui tosi helpolle ratsastaa kun ajattelin vaan kokoajan Marian antamia ohjeita : Laukkaa kaarteisiin, pohje kiinni ja kokoajan pystyssä!

Harmillisesti kuitenkin nykäistiin 2 puomia uusinnassa alas, mutta silti jäi kyllä hyvä fiilis siitä radasta :). 

On mulla ihan hyvä estetamma :)..!

Koulurataa en valitettavasti vielä ole saanut ladattua joten sen julkaisen vielä ihan lähipäivinä tai ehkä jo tänää erilliseen postaukseen ja siitä tarkempaa analysointia sitten, mutta koulupäiväkin meni ehkä jopa odotettua paremmin, ja prosentit oli paremmat kun mitä olisin voinut odottaa radan jälkeen jossa hevonen oli lähes koko matkan pohkeen takana ja vieläpä pukitti 2 kertaa. Ulkokentällä Hilma kuitenkin tuntui paljon paremmalle ratsastaa vaikka kenttä vähän huonossa kunnossa olikin, joten ehkä me näyttäydytään vielä kesän mittää jossain ulkokisoissa kouluradalla, en tiedä ?

nämä kuvat ovat tosin otettu vaan radan jälkeen loppuverkka ravailuista ja muutamia kuvia sen harvinaisuuden tähden , että me tosiaan käytiin koulukisoissa :'D. Ja meistä on joskus tosiaan melko vaikea saada hyvää kuvaa...

144. (esteratsukko) Valmistautumassa koulu koitokseen!

Moi! hetkeen taas en ole saanut mitään kunnollista materiaalia kirjoittamiseen, eikä sitä ole valitettavasti nytkään tarjolla. Viikonlopulta toivottavasti olisi jo jotain:).

Mutta me siis tosiaan ilmottauduttiin koulukisoihin! Toisaalta aika hauska mennä katsomaan onko sitä jotain opittu kun viimeksi olen koulua kisannut varmaan 3 vuotta sitten ja Hilmalla en ikinä. Meidän koulusatula tilanne on edelleen huono, mutta mutta onneksi saadaan kisoihin lainasatula joka sopii hilmalle ja myös mulle:).

Tänään oli tokat treenit koulua satulan kanssa ja ratsastin tota ohjelmaa ensin kohta kohdalta ja sitten koko rata 2 kertaa läpi, toisella kerralla äiti ei kylläkään huutanut enää mitä pitää tulla koska yritti kuvata jotain puhelimella ja minä fiksuna tyttönä ratsastin väärän radan, kun tajusin et ei tää nyt mennykkään näin niin aloitin vielä kerran alusta ja äiti kuvas siitä radalta enää laukka osiosta lähtien (jonka minä aloitin edellisellä yrityksellä ennen aikoijaan). Mutta vaikeuksien kautta voittoon, virheistä oppii ja kolmas kerta toden sanoo?

Hilma kuitenkin alkoi tuntua tosi hyvälle jo ravissa, laukkoihin ja etenkin nostoihin ois vielä parannettavaa ja saishan se keskiravikin olla vähän lennokkaampaa ja siirtymät pehmeämpiä! 

Minä en ole ikinä ratsastanut mitään ohjelmaa pitkällä radalla, en edes harjoitellut, joten sekin oli vähän hassua ja uutta. Ja tuntuu, että tää koko tekstikin on yhtä ihmettelyä, mutta ollaan niin vannoutunut esteratsukko että aika hassulta tää tosiaan tuntuukin! Etenkin kun lauantaina ollaan menossa hyppäämään 2 luokkaa ja kuitenkin treenaillaan vaan koulua.

tässä on siis noita jokseenkin surkeita videoita, mutta laitoin kuitenkin jos joku pystyy ja kykenee ja on kiinnostunut katsomaan, en ota vastuuta henkisistä ahdistuksista videon laadun takia :D.. (HUOM suosittelen kokonäyttöä jos haluaa nähdä toisestakin päädystä ehkä jotain)

Ja ajattelin vielä, että ehkä olisi aika esitellä meidän uusi perheen jäsen (tosin jo puolivuotta meillä asunut) joka on jo joutunut talleilemaankin muitten mukana:

 Urhea pieni ihmissyöjäpeto Onni.

143. Aluevalmennukset

hilma hirveen innoissaan :'D

Heips! Meille ei kuulu mitään erikoisempia, mutta viimeviikonloppuna oli tosiaan aluevalmennukset joista jäi ihan hyvä fiilis :).  Eka päivä mentiin taas tekniikka harjoituksilla ja Hilma oli jo verkasta lähtien aika kiva ratsastaa ja tehtävät suju ihan kivasti.
Tokapäivänä hypättiin rataa ja pari kääntelytehtävää loppuun, Hilma oli vähän jäykähkömpi verkassa, mutta sain sen kuitenkin aika hyvin ratsastettua pehmeämmäksi ja rennommaksi ennen hyppyjä. Kaiken olennaisen näettekin oikeastaan noilta videoilta, joten en oikeastaaan enempää tälläkertaa selosta näistä.

142. Ei otsikkoa

Moi pitkästä aikaa! Aloin tässä mietiskelemään itsekseni, että mikä mättää kun tää bloggaaminen aina vaan jää? Oikeastaan inspiraatiosta ei olisi pulaa, aina tallilla ollessani mietin kyllä että tarvitsisin materiaalia blogiin ja esimerkiksi kaappia siivotessa, että voisin kuvata varustepostausta. Miksi se kaikki jää sitten aina tekemättä? Tähän pitäisi ehkä itse keksiä vastaus.

Olen myös montakertaa lupaillut päivitteleväni aktiivisesti enkä koskaan pysty pitämään näitä lupauksia. Minuakin harmittaa jos jotkut mielenkiintoiset bloggaajat pitävät pitkiä taukoja postauksen kirjoittamisen välillä, eikä erikoispostauksia juuri tule ja siksi haluaisin itse olla hyvä blogaaja, mutta silti vain keksin aina tekosyitä siirtää blogia taka-alalle ja tärkeämpien asioiden alle.. Mielessä on käynyt monta kertaa, että miten te lukijat edes jaksatte enää seurata blogiani kun ei mun yrityksistä kunnostautua bloggaajana ole tullut mitään?

Ennen olin kiinnostunut kommenteista ja myös siitä miksei niitä tule. Nykyään minua ei edes ole kiinnostanut kommentoiko kukaan, kunhan vain saan tietää että edes joku lukee ja se riittää motivaatioksi. Mutta toisaalta ehkä siinäkin voi olla joku pieni osa syy? Tai ehkä en vain myönnä itselleni että oikeastaan kommenttia olisi tosi kiva saada ja se voisi antaa lisää intoa ja motivaatiota? Ja olen ottanut tietyllä tapaa myös näkökulman, että minun on kirjoitettava paremmin ja tehtävä mielenkiintoisempia postauksia, jotta ihmiset innostuisivat sitä kautta kommentoimaan, mutta voihan olla, että juuri siksi en ole jaksanut enää yrittää panostaa enempää ja postailu on jäänyt?

Voisin jatkaa tätä pohdiskelua vielä viakka kuinka pitkään, mutta ehkä parempi joskus lopettaa.
Enkä aijo mitenkään kinuta teitä kommentoimaan jatkossa, mutta olisi kiva jos edes muutama niistä jotka tätä blogia yhä seuraa, kommentoisi miksi luette blogiani :)? Koska olisi oikeasti mielenkiintoista tietää!

Ja tämän jälkeen vielä vähän kuulumisia kuvina ja videoina!


)
Oltiin viimekuussa availemassa meidän kisakautta Kuvansissa, jossa mentiin 90 ja 100. Kisat meni ihan hyvin, 90cm 4sija ja 100cm vika este alas kuten videolta näkyykin.

kokeiltiin myös muutamaa koulusatulaa, ja ai että tässä penkissä oli ihana istua! karvaromaani testauksessa mukana siksi että satulan toppaukset oli vähän rikki... eikä muutenkaan ostettu tätä satulaa, vaan vähän tän perusteella etitään uus koulupenkki :).

manuaali tarkennuksella + äiti

Kävin jokin aika sitten ratsastamassa tutun nuorta poni ruunaa, jolla olis ilmeisesti tarkotus käydä joitakin kisoja hyppäämässä, oikein kiva uusi tuttvauus:)


)
ja kuten kaikki varmaan huomannut, niin facebookissa kiertää paljon noita haasteita ja minutkin siis haastettiin :D. Mä olisin halunnut enemmän extremeä hommaan mut muitten turvallisuuden ja rajallisen ajan takia tästä tuli näin tylsä :(

141. Haaste hevosenomistajille

Tämä haaste on tarkoitettu niille jotka omistavat hevosen/hevosia. Tarkoitus olisi myös, että kysymyksiin vastattaisiin vähän laajemmin kuin yhdellä sanalla. Haasta vähintään kolme blogia, ei takaisin haastamista. Sinun pitää kertoa blogissasi kenet olet haastanut.

Aadan blogista siis tän haasteen bongasin ja ajattelin tehdä kun ei hetkeen mitään postuasta ole tullut. Minäkään en haasta erityisesti ketään, mutta kaikki jotka vaan vielä haluaa tehdä/ei ole tehnyt :). 

K E R R O   H E V O S E S T A S I :   R O T U ,   T A S O   J A   H I E M A N   L U O N N E T T A .
Hima on puolalainen puoliverinen 2006 syntynyt tamma. Minun on aika vaikea määritellä sen tasoa, koska kilpailutuloksia sillä ei ennen mulle tuloa ole juuri mitään ja meille tullessaan se ei suoraansanottuna osannut kunnolla edes ravisäistöjä. Ollaan kuitenkin treenattu ja käyty valmennuksissa ja Hilman hyppytaso olisi varmsti nykyään korkeammalla kuin minun, karkeasti arvoituna ehkä n. 120cm. Koulutasosta taas en oikein osaa sanoa, Hilma tekee melkein mitä vaan hyvänä päivänä kun saadaan vaan valmentajalata juuri ne oikeat ohjeet siihen mitä minun pitää tehdä! Koulutuloksia Hilmalta ei löydy ehkä mitään? Me ollaan ainoastaan kerran menty leirillä joku c tason kouluohjelma, toki koulukisojakin olisi tarkoitus käydä nyt, kun hommat on saatu pikkuhiljaa sujumaan myös koulupuolella paremmin:).

  Luonteeltaan Hilma on tamma isolla teellä, ja oikea prinsessa! Se on useimmiten kaikissa hoitotoimenpiteissä oikein fiksu ja asiallinen, mutta ratsastaessa se on toisinaan hyvin ailahtelevianen mielialaltaan..! Varsinkin kun sillä on kiima, ja kiimahan sillä on varmaan joka toinen kuukausi, myös talvella! Toisina päivinä Hilma on tosi kiva ja kuuliainen, kun seuraavana se sikailee ja testaa johtajan paikkaa oikein kunnolla, joskus se on niin räjähdys ja pukkiherkkä, että kannuksien ja raipan käyttö on erittäin yksityiskohtaista taidetta ja joinain päivinä sitä saa jopa hieman napauttaaa pohkeella, eikä se muutakun hieman heilauta häntäästä ja jatkaa lyllertämistä. Hilma on todellakin niin eri hevonen päivästä riippuen ratsastettavuudeltaan, että sitä on vaikea uskoa, ennenkuin on kokenut sen mielialavaihtelut muutamana päivänä ! Hilman kanssa ei ole mikään päivä samallainen, eikä varsinkaan tylsä!

pieni pullero!

H E V O S E T   V A I   P O N I T ?   M I K S I ?
Itse tykkään yleisesti enemmän poneista! ne ovat juuri sopivan kokoisia ja se poniluonne vaan hurmaa aina :D! Niille saa myös ostaa söpön pieniä ponivarusteita, mikä tuo plussaa! Toisaalta hevosilla on useimmiten suurempi kapasiteetti ja vaikka niillä ei olekkaan ehkä samallaista pilkettä silmäkulmassa kuin poneilla, niin kyllä hevosissakin on vain niin erilaisia ihan huippuja persoonia! Molemmissa on puolensa, vaikka itselläni onkin hevonen. (mutta aijon varmasti vielä joskus ostaa jonkun kivan ponin, vaikka pihakoritseeksi jos se vain on mitenkään mahdollista!)

Berta-poni

E N S I M M Ä I N E N   H E V O N E N   /   P O N I ,   J O L L A   R A T S A S T I T  

 I T S E N Ä I S E S T I   E N E M M Ä N ?

Varmaankin kaverini ponit Berta ja Peri, joilla en koskaan millään ohjatulla tunnilla käynytkään. Aina kun vain pääsin niin kävin siellä ratsastelemassa. Näitten ponien kanssa tulikin harrastettua vaikka mitä kavereiden kanssa. Ne opettivat myös tärkeitä taitoja hevosten käsittelyssä, kun jokapäivä ei ollutkaan hyväpäivä! Etenkin Perin, eli Pertin(hyvin luonteikkaan shetlanninponi ruunan) kanssa joutui hyvin usein tilanteisiin, joissa piti todella miettiä, mitä tehdään kun ei ollut ketään auttamassa.

K U M P I   P A R E M P I ,   K E N G Ä T Ö N   V A I   K E N G Ä L L I N E N ?  

H E V O S E S I   K E N K I E N   K O K O ?   ( J O S   S E   O N   K E N G Ä S S Ä )

Kumpi on parempi, riippuu varmasti vuodenjasta ja siitä, miten hevosta liikutetaan. Mielestäni yksilöllinen asia. Hilmalla olemme pitäneet kokoajan kuitenkin kenkiä. Kenkien koko taisi olla 1, mutta mitenkään varmaksi en kyllä muista tätä ! ainakin aikaisemmin oli, nykyään saattaa olla isompi.

K L I P P A U S :   P U O L E S T A   V A I   V A S T A A N ?

Kuten edellinen, hyvin yksilöllistä ja riippuu monesta tekijästä! Ei minulla ole mitään sitä vastaan, klippaa ken tahtoo ja kokee tarpeelliseksi. Mielestäni Hilmaa ei ole kuitenkaan mitään järkeä klipata, sillä me ei asuta maneesi tallilla, joten en haluaisi aina vuorata sitä loimien alle, kun menee ulos ja toisekseen, Hilmalle ei kasva paksua talvikarvaa ollenkaan(sillä on lähes kesäkarva ympäri talven), joten sitäkään ongelmaa ei ole, että kestäisi kauvan karvan kuivumisessa hikoilemisen jälkeen.  (ja siitä syystä joutuu sitä loimittamaan nytkin melkein yhtäpaljon kuin se olisi klipattu, vaan ei onneksi ihan niin paljon!)

Hilman talvikarva on näin hurjan pitkä!

T A R H A A V A T K O   H E V O S E S I   Y K S I N   V A I   L A U M A S S A ?   M I K S I ?

Hilma tarhailee yksin, sillä meillä ei ole tällähetkellä oikeastaan edes mahdollisuutta tarhata kaverin kanssa, mutta se kuitenkin pääsee kontaktiin heppakavereitten kanssa aitojen yli. Se myös osaa, ja ehkä jopa tykkää olla enemmän yksin. Edellisellä omistajalla sillä on kuitenkin myös ollut tarhakaveri, josta se ei kuitenkaan erityisemmin pitänyt, tulivat jotenkin toimeen.

R A T K A I S E E K O   H E V O S E S S A   E N E M M Ä N   S E N   L U O N N E   V A I K O  

U L K O N Ä K Ö   ( K U T E N   V Ä R I ) ?

Onhan se ulkonäkökin ihan kiva, mutta kyllä mä ainakin oon hepoissa ihastunut enemmän aina siihen luonteeseen kuin ulkonäköön! Alkaahan se tietenkin siinä vaiheessa ratkaista jos puhutaan vaikka ulkonäkönä rakenteesta. Jos esimerkiksi hevosta etsii, niin mielummin joku vähän kipakampi ja äksympi ponitamma kuin luonteeltaan aivan ihana lihava suomenhevonen :D!

M I L L A I N E N   O N   H Y V Ä   H E V O S B L O G I ?

Mielestäni hyvä hyvä hevosblogi voi olla melkein kenellä tahansa, mutta itselleni tärkeämpi on se sisältö. En esimerkiksi lue oikeastaan yhtäkään kouluratsastus painotteista hevosblogia, siitä huolimatta että ne olisivatkin hyviä, sillä minua kiinnostaa enemmän oman lajini bloggaajien blogit. 

Hyvään hevosblogiin kuitenkin sisältyy se, että kirjoittaja osaa esittää asiat tarpeeksi hyvin plussaa tuo lisäksi se, jos sen kykenee esittämään ne mielenkiintoisesti. Ei minua kiinnosta lukea blogia jossa on jokapäivä uusi postaus, jossa ei ole useimmiten kuvia ja tekstikin suurinpiirtein "Tänään menin puomeja putella, putte oli ihan kiva :)! Ensin tulin diagonaalilla sitten laukanvaihtopuomeja ja kävelin hetken ja samalla taivuttelin, sitten tulin vielä kääntelytehtävää jossa piti kääntyä puomilta uraa kohti ja uralta diagonaalipuomeille ja sieltä...... lopuksi vielä tulin tehtävää jossa..... huomenna mennään varmaan maastoon ja...." Tuollaiset teksit eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia tai ajatuksia herättäviä, ainoa ajatus joka herää, ettei noita tehtäviä edes ymmärrä tuosta selityksestä ollenkaan. 

Hyvässä tekstissä, esimerkiksi ratsastustunnista, analysoidaan paljon enemmän sitä, miltä heppa tuntui ja miksi, tehtävien kerrontaan ei ole painotettu niin paljoa. Tehtävistä on kiva tietää vähän, eli niistä voi kirjoittaa tiivistetysti, jos joku tehtävä oli erityisen hyvä, sen voi esitellä ehkä hieman tarkemmin? Ei niin, että lähes koko teksti on tehtävien selostusta! Ja en voi liikaa painottaa sitä, että kuvat ja videot vain tuovat niin paljon lisää mielenkiintoa, että jos bloggaajalla ei ole kameraa tai lähes koskaan kuvia, niin koko blogi kärsii siitä paljon! valitettava tosiasia :/.

P A H I N   T I P P U M I S E S I ?

En ole koskaan tippunut erityisen pahasti, hilmalta tipuin joskus viimevuonna maastossa niin että se astui polveni päälle ja polvi olikin varmaan 4 päivää hieman turvoksissa ja tuli sitäkin komeampi mustelma..! ja joskus pienempänä lähti poni lapasesta ja tipahdin jäiselle kentälle ja sain jotenkin peukalon venähtämään tms. aika ikävästi. Mutta eipä oikeastaan mitään sen kummempaa.

pölliäinen

K U I N K A   M O N T A   L O I M E A   H E V O S E S I   O M I S T A A ?

En ole ihan varma, mutta juurikaan mitään ylimääräisiä loimia meillä ei ole! tänä talvena kaikkia viimetalvena tarvitsemiamme loimia ei ole vain tullut käyttöön, koska olimme silloin paljon kylmemmässä tallissa, jossa hilmalla täytyi olla kokoajan loimi päällä, joten nyt meillä on ehkä hieman turhiakin loimia. En ole koskaan laskenut niitä mutta ainakin 2 ulkotoppaa, joku 4 kuivatusloimea, 2 vilttiä, ratsastusoimi + heijastinratsastusloimi, 2 talliloimea, lapasuoja ja 2 jonkinäköistä talli/ulko toppaa? sellaisia materiaaleja että en osaa nyt oikein määritellä:D

K U I N K A   U S E I N   H E V O S E S I   L I I K K U U ?

Riippuu hieman viikosta, siitä onko valmennuksia, kisoja, huonoja kelejä, kyytiongelmia? pääsääntöisesti kuitenkin yritetty liikuttaa 6 krt viikkoon, niin että jää yksi vp.

O L E T K O   V A R O V A I N E N   V A I   " U H K A R O H K E A "   R A T S A S T A J A ?

En oikein osaa sanoa, ehkä siltä ja väliltä? Tiedän aika hyvin tasoni, enkä usein yritä mitään yhtään riskillä, jos en ole aivan varma riittääkö taidot. Missään nimessä en kuitenkaan sanoisi itseäni myöskään varovaiseksi ratsastajaksi.