Pitkästä aikaa!

Lueskelin jokunen päivä sitten vanhaa blogiani ja sain siitä inspiraatiota tulla kertoilemaan vähän kuulumisia tänne pitkästä aikaa. Blogi on kyllä pyörinyt silloin tällöin mielessä, mutta tarpeeksi kiinnostusta kirjoitteluun ei oikein ole löytynyt. Nyt kuitenkin lukio on vihdoin taputeltu päätökseensä ja vapaa-aikaa on ollut vähän turhankin paljon, vaikka töitä olenkin tehnyt. Tän ikäisenä lomailu ja turhan panttina oleilu alkaa nimittäin lähinnä turhauttaa. Uutta koulupaikkaakaan en vielä tälle vuodelle saanut, ensi keväänä uusi yritys. Loppuvuoden suunnitelmissa on siis tehdä töitä ja lueskella taas talvemmalla pääsykokeisiin.

Satu ja Hilma c. Siiri Jääskeläinen

Hilman kanssa on mennyt hyvin nousujohteisesti tallipaikan vaihdon jälkeen ja ollaan taas ihan oikeasti päästy treenaamisen makuun. Treenaaminen onkin ollut niiiin paljon helpomaa ja halvempaa, kun kaikki löytyy samasta paikasta kuin hevonen. Siitä huolimatta ei olla juurikaan päästy tänä(kään) vuonna kisaamaan mm. mun työvuorojen ja auto ongelmien vuoksi.

Ja tosiaan, erityisen onnellinen olen siitä, että treenaaminen ja kisaaminen on sentään ollut mahdollisuus ja hevonen on terve kavioitaan myöten. Monet lukijoista varmasti seuraavatkin meitä myös esimerkiksi instagramissa, mihin olen päivitellyt myös kavion kasvua ja kengitysten jälkeä, ja tietävätkin jo kavion kasvaneen jälleen ehjäksi. Iloinen olen tästä myös siksi, että alkuun tilanne näytti niin toivottomalta, että olin melkein varma ettei jalka olisi vielä vuodenkaan päästä normaali. Kyllähän tähän n. 9 kk menikin ja noin 10 kk siitä kun ongelma ilmeni. Mutta kuten hevosihmiset varmasti tietävät, ei yhdeksään kuukauteen mahdu kuitenkaan erityisen montaa kengytistä vaikka kengitys väli olisikin vain 6vk. Alkuun jokaisen kengityksen yhteydessä tuntui, ettei siitä ole mitään hyötyä, että kaviota saadaan lyhemmäksi kun aukko oli hankautunut ja kaivautunut suuremmaksi ylös ja sivuille ja sitä joutui useaan otteeseen avaamaan aina vain lisää. Tallin vaihto taisi siinäkin suhteessa olla tosin pelastus, että turve oli kaviolle paljon parempi alusta kuin puru, joka pakkauttui reijän sisään ja hankasi sitä osaltaan syvemmäksi. Pikkuhiljaa kavion sisempi aines alkoi kuitenkin kovettua aukaistusta kohdasta sen verran, ettei aukko päässyt enää juurikaan kasvamaan mihinkään suuntaan.

tässä muutamat kuvat kaviosta vanhimmasta uusimpaan.

Keväällä me käväistiin myös muutamissa kisoissa ja valmennuksia on tosiaan ollut tasaisin väliajoin. Kisojen tulokset ja linkit niihin ratavideoihin, joita olen ladannut päivitin kisakaltenteri sivuille. Menneistä kisoista en siis enää postauksia kirjoita, joten siksi vain ratavideot linkattuna niiden perään. Niiden lisäksi myös meidän valmentaja Satu starttasi kesällä kotikentällä järjestetyissä kansallisissa Hilmalla neljä luokkaa. Syy, miksi en itse ratsastanut oli se, että mulla oli työviikonloppu. Tästäkin saatiin kuitenkin paljon hyötyä irti, sillä Hilma on melko erilainen ratsastaa kisatilanteissa, ja nyt Satu tuntee hevosen entistä paremmin, mikä on tietysti auttanut valmennuksissa.

Blogissa on myös uusi, todennäköisesti hyin väliaikaiseksi jäävä ulkoasu. Sai muuten huomata olevansa hieman ruosteessa banneria väsätessä... Katsotaan nyt innostuisinko taas postailemaan aktiivisemmin, kun tosiaan aikaakin olisi blogillekkin koulutöiden jäätyä toistaiseksi! Inspiraatiota ja ideoita ainakin olisi blogin suhteen :)!

c. Kata Voutilainen

c. Sara Kaasalainen